Miten suuren liiton lehdessä otetaan huomioon eri ammattiryhmät?
– Asiaa täytyy tarkastella pitkällä aikavälillä; joka numerossa ei voi olla juttua kaikista sopimusaloista ja ammattiryhmistä. Vuoden, parin ajanjaksolla pyritään käsittelemään mahdollisimman tasapuolisesti eri sopimusaloja ja eri jäsenryhmiä. Lehden sisällön etukäteissuunnittelussa tasaveroinen kohtelu otetaan huomioon. Juttusarjoissa, esimerkiksi Väylänavaajassa käsitellään eri alojen ja työpaikkojen luottamusmiesten arkea.

Mikä on Ahjon lukijoiden yhteinen nimittäjä?
– Työskentely metalliteollisuudessa, hienommin sanottuna teknologiateollisuudessa ja siihen liittyvillä muilla sopimusaloilla. Ja tietenkin jäsenyys Metallityöväen Liitossa.

Kun kirjoitat pääkirjoitusta tai juttua Ahjoon, millainen lukija sinulla on mielessäsi?
– Mielessäni on jäsentutkimusten ja lukijatutkimusten perusteella hahmoteltu mallilukija. Hän on vähän yli nelikymppinen, Keski-Suomessa asuva mies, jolla on metallialan ammatillinen koulutus ja joka asustaa perheensä kanssa omakotitalossa.
– Lisäksi olemme kehittäneet rinnalle nuoremman mallilukijan, koska nuoret ovat kriittisimpiä ja lukevat vähiten Ahjoa.

Entä naiset?
– Metallin jäsenistä viidennes on naisia, josta seuraa tilastollisesti väistämättä se, että mallilukija on mies. Naiset ja erilaiset ryhmät otetaan tietenkin jutuissa huomioon ehkä suhteelliseen määräänsä nähden reilumminkin.

Onko SAK:laisessa ay-perheessä liikaa lehtiä?
– Ei. Hyvä peruslähtökohta on, että jos on olemassa jollekin ammattiryhmälle oma liitto, se julkaisee myös omaa lehteään.

Milloin Suomen suurin ay-lehti, TEAMin lehti alkaa ilmestyä?
– Nykysuunnitelmien mukaan lehti alkaa ilmestyä, kun liitto on aloittanut toimintansa. Nykytiedon mukaan ensimmäinen lehti ilmestyisi tammikuussa 2010.
– Joka tapauksessa lähtökohtana on ollut, että uusi liitto alkaa julkaista omaa lehteä. Lehden levikiksi tulee 330 000, jos kaikki kuusi liittoa lähtevät hankkeeseen. Lehden suunnittelua on tehty siitä alkaen, kun suurliittoprojekti käynnistyi. Käytännössä tänä syksynä täytyy käynnistää monta lehteen liittyvää valmisteluprojektia.

Korvaako verkkoviestintä aikanaan ay-lehden?
– TEAM-hankkeessa on lähdetty siitä, että verkkoviestintä ja lehti tukevat toisiaan jäsenviestinnässä ja liiton tiedotuksessa. Uutisointi painottuu verkossa, lehdessä asioiden taustoitus.
– Ylipäätään en usko siihen, että sähköinen viestintä korvaa painettua mediaa niin kauan kuin paperia riittää ja posti kulkee.

Miksi?
– Asioiden hahmottaminen painetusta tuotteesta on helpompaa kuin tietokoneelta. Kestää vielä kauan ennen kuin on sellaisia näyttöjä, joita kuljettelet mukana ja nopeasti ja helposti pystyt lukemaan mitä tahansa missä tahansa.
– Tärkeintä kuitenkin etenkin ay-viestinnässä on se, että lehti tulee kotiin, mutta verkkoon pitää erikseen mennä lukeaksesi sieltä.
– Erilaisten selvitysten mukaan ay-jäsenet käyttävät paljon verkkoa, mutta pääsääntöisesti sinne mennään muun vuoksi kuin lukemaan oman ammattiliiton sivuja. Sen vuoksi ay-lehdellä on jäsensuhteen ylläpitämisessä suuri merkitys.

Saako ay-lehdessä arvostella ay-liikettä?
– Totta kai.
– Kriittistä keskustelua tosin käydään vähemmän kuin sitä voitaisiin käydä. Miksi keskustelua ei käydä, ei varmaankaan johdu siitä, että kustantaja olisi sanonut, että näin ei saa tehdä, vaan enemmänkin kyse on lehden tekijöiden turhastakin itsekriittisyydestä ja varovaisuudesta.
– Kriittistä keskustelua käydään lehden mielipidepalstoilla, mutta kriittistä suhtautumista voisi esiintyä enemmän juttutasollakin. Kriittisen keskustelun sävy voi olla rakentavaa omassa välineessä.

Ovatko ihmiset pelokkaita puhumaan omassa ay-lehdessään oman työpaikkansa ongelmista?
– Ahjossa lähdemme siitä, että ihmiset ovat työpaikoillaan ongelmiensa kanssa työpaikkajuttujen ilmestymisen jälkeenkin. Arvelen, että myös ihmiset ajattelevat asiaa tältä kannalta ja tämä vaikuttaa varmaan siihen, mitä halutaan julkisuudessa sanoa.
– On tilanteita, joissa on jouduttu toimituksessa miettimään, miten jokin kiperä asia kerrotaan, mutta että asian julkistamisen jälkeen työpaikalla pystytään elämään.

Onko pörssilainsäädäntö tukkinut palkansaajien suut?
– Pörssiyhtiöissä luottamusmiehet tietävät rajansa ja tiedottamisvastuu on yleensä rajattu. Pörssilainsäädäntö on laittanut luottamushenkilöt miettimään sanomisiaan entistä tarkemmin.

Tarjoavatko jäsenet ay-lehdelle jutun juurta?
– Juttuideoita voisi tulla lukijoilta enemmänkin. Kaikki vinkit eivät johda kuitenkaan juttuun: toimitus viime kädessä arvioi, onko ideassa jutun väärtiä.

Mikä on keskusjärjestön lehden Palkkatyöläisen funktio?
– Palkkatyöläinen on aktiivien lehti, joka peilaa, miten aktiivit kokevat tehtävänsä SAK:laisessa kentässä. Palkkatyöläisen kautta välittyy, miten eri sopimusaloilla ajatellaan asioista. Palkkatyöläinen toimii keskinäisen keskustelun foorumina ja lisää ymmärrystä, miksi SAK:ssa jotkut ajattelevat toisin kuin oman liiton jäsenet.

Täytyykö ay-lehdessä haastatella myös demaria, jos haastattelee vasemmistoliittolaista?
– Ei ainakaan Ahjossa. Joissakin juttusarjoissa mietitään, että liittokokousvaaleissa esiin tullut voimasuhde näkyisi haastateltavissa pitkällä aikajänteellä. Haastattelutilanteessa ei kysellä jäsenkorttia.

Mikä juttu sinulla on juuri nyt tekeillä?
– Lomien jälkeinen ensimmäinen pääkirjoitus, joka käsittelee kesätyöntekijöiden kohtelua ja asemaa metalliteollisuuden työpaikoilla.

Mitä haluat kysyä Viestintäalan ammattiliiton liittosihteeri Irene Hämäläiseltä?
– Miksi Viestintäalan ammattiliitto on hakeutumassa teollisuuden ammattiliittojen kanssa yhteistyöhön eikä esimerkiksi luontevan yhteistyökumppaninsa Journalistiliiton kanssa?