Suomessa kuolee ILO:n arvion mukaan vuosittain yli 1 800 ihmistä työperäisten tekijöiden seurauksena ja vakuutuslaitosten kustannukset tapaturmista ovat yli 600 miljoonaa euroa. Työtapaturmien ja ammattitautien määrät ovat vuodesta toiseen nousseet. On kansantaloudellista tuhlausta menettää ihmishenkiä ja suuri määrä työtunteja, inhimillisistä kärsimyksistä puhumattakaan.

Suomen perustuslain mukaan julkisen vallan on huolehdittava työvoiman suojelusta. Suomi on sitoutunut noudattamaan myös kansainvälisiä normeja, muun muassa ILO:n sopimuksia ja EU-lainsäädäntöä.

Työturvallisuuden ja työterveyden tason nostamisessa yksi tärkeä keino on työsuojeluosaamisen kehittäminen. Tähän velvoittaa myös ILO:n yleissopimus ja EU:n työympäristön puitedirektiivi. Useimmissa EU-maissa työsuojelukoulutus on lakisääteistä.

Riittävä työsuojelun osaamisen taso työnantaja- ja työntekijäpuolella on kaiken työsuojelutyön perusta. Ministeri Liisa Hyssälä, miten valtio kantaa vastuunsa työpaikkojen riittävästä työsuojeluosaamisesta?

Työterveyttä ja – turvallisuutta koskevaa lainsäädäntöä on uudistettu vastikään. Työturvallisuus syntyy joka päivä työpaikalla työnantajan ja työntekijöiden työn ja yhteistoiminnan tuloksena. Työnantajan on huolehdittava, että työntekijälle annetaan työsuojelusta opetusta ja ohjausta. Erityistä vaaraa aiheuttavaa työtä ei saa tehdäkään kuin siihen pätevä ja henkilökohtaisten edellytystensä puolesta soveltuva työntekijä.

Jokaisen työnantajan on järjestettävä työterveyshuolto alan ammattihenkilöitä ja asiantuntijoita käyttäen. Heidän pätevyysvaatimuksistaan ja koulutuksestaan on säädetty laissa.

Työsuojelupäällikön on lain mukaan oltava tehtäväänsä pätevä ja työsuojeluun perehtynyt, työsuojeluvaltuutetulla on lakiin perustuva oikeus saada koulutusta.