Kun väki on vakinaisissa ja kokoaikaisissa työsuhteissa ja
työpaikan järjestäytymisaste lähentelee sataa, niin siinä on selkänojaa
luottamushenkilöstöllekin. Jos työväen työmarkkina-asema on vahva, niin vaikuttaa
siltä, että tietokin kulkee paremmin ja asioiden hoitaminen työpaikalla on helpompaa.
Myös yritysten hallinnossa olevilla on ihan toisenlaiset mahdollisuudet tietoon, kuin
tavallisella ravintolayrityksen pääluottamusmiehellä.
Tarkko Laurinen on työskennellyt kohta kymmenen vuotta tarjoilijana ravintola
Michellessä, Helsingin keskustassa. Hän on ollut nelisen vuotta Oy Center-Inn Ab:n
kymmenkunnan ravintolan pääluottamusmies. Työstä vapautusta hänellä on
luottamustehtävän hoitoon lähes kolmannes työajasta.
Tarkko Laurinen korostaa, että luottamusmiesten parempi työsuhdeturva on
tarpeellinen.
Luulenpa, että minäkin kipakkana sanojana olisin saanut jo vaihtaa
työpaikkaa, jos pääluottamusmiehillä ei olisi irtisanomissuojaa. Se rohkaisee sanomaan
ja lisää uskallusta hoitaa asioita.
Pätkätyöläisten suut supussa
Laurisen mukaan luottamusmies voikin käyttää sananvapauttaan hieman tavallista
työntekijää paremmin. Sananvapauden näkökulmasta hänen mukaansa kaikkein
heikoimmassa asemassa ovat pätkätyöntekijät.
Määräaikaisten työntekijöiden työsuhde on määräajoin liipasimella ja
vuokratyövoiman koko ajan, mikä estää tehokkaasti puhumastakaan ääneen edes
työpaikalla saati sitten julkisuudessa.
Laurisen mukaan heillä määräaikaisia ovat vain kesätyöntekijät, mutta
vuokrafirmojen palkkalistoilla on keskimäärin kymmenkunta prosenttia ravintoloiden
henkilöstöstä.
Tosin pientä valoa Tarkko Laurinen näkee alallaan. Se ei niinkään johdu
työnantajien sallivammasta asenteesta vaan alan pahenevasta työvoimapulasta.
Sanavalmiita löytyy vuokratyöntekijöistäkin ja uskallusta ääneen
sanomiseen lisää se, että ammattitaitoisesta henkilöstöstä alkaa olla pulaa.
Tällaisessa tilanteessa ei niin tarvitse pelätä, pääluottamusmies toteaa.
Nuoret usein liian sinisilmäisiä
Tarjoilija ja pääluottamusmies Tarkko Laurinen toivoisi, että luottamusmiehelle
kerrottaisiin enemmän asioiden taustoista ja että niin sanotusti salaisistakin asioista
voisi joskus kertoa vähän enemmän.
Jos työnantaja laittaa ilmoitustaululle henkilöstötiedotteen, niin olisi ihan
kivaa, jos luottamusmies tietäisi asian taustoja, sillä häneltä kuitenkin penätään
selityksiä. Ei ole kivaa vastata, ettei tiedä yhtään enempää kuin tiedotteessa
sanotaan.
Yksittäisiä työntekijöitä koskevissa asioissa olen tietysti
vaitiolovelvollinen. Tosin joskus on tuntunut siltä, että mieli tekisi kertoa asioista
enemmän, sillä työnantajan antama informaatio ei aina ole ollut kohdallaan. Varsinkin
nuoret, joilla ei ole työelämän arjesta vielä paljoa kokemusta, ovat aivan liian
sinisilmäisiä.
Laurisen mukaan työnantajat eivät aina ole niin hyväntahtoisia kuin antavat
ymmärtää. Joskus toinenkin totuus olisi paikallaan.
Jos nuoret saisivat tietää työnantajien tempuista enemmän, niin asialla
olisi varmasti merkitystä järjestäytymisenkin kannalta. Siinä saattaisi tulla mieleen,
että joskus voi tarvita ammattiliitonkin apua, Laurinen toteaa.
Yleensä työpaikan asioista meidän työpaikoilla voi mielestäni puhua
pelotta. Mutta kun asioista pitäisi sanoa esimiehille, niin se jääkin sitten jo
luottamusmiehelle. En kuitenkaan usko, että työntekijä joutuisi liriin, jos
työpaikalta tehtäisiin vaikka työsuojelujuttua ja henkilöt kertoisivat hyvistä ja
huonoista kokemuksistaan, arvelee Tarkko Laurinen.