Miten Rakennusliiton jäsenet kokevat syytökset rakentamisen heikosta laadusta ja urakoiden viivästymisistä, ja miten liitto voisi vaikuttaa näihin asioihin?
– Rakentajat eivät koe tilannetta kovin miellyttävinä, koska rakentamisen laatu ja urakoiden myöhästymiset johtuvat hyvin vähän rakennustyöntekijöistä. Työnjohto, huonot työselitykset ja liian kireät aikataulut ovat syitä niin laatuun kuin myöhästymisiin.
– Valitettavasti työntekijät ja liitto eivät voi juurikaan vaikuttaa tilanteeseen.

Onko suomalainen rakentamisen ammattitaito vientituote?
– Idän suuntaan kyllä on. Suomalaiset ovat rakentaneet paljon Venäjällä ja Itä-Euroopassa ja jotkut rakentajat ovat jääneetkin sinne.

Ulkomaalaiset rakennuksilla?
– Eivät he sinällään ongelma, mutta kielitaidon puute johtaa siihen, että työnantajat pystyvät helposti huijaamaan ulkomaalaista työvoimaa eli työnantajat eivät kerro yleissitovasta työehtosopimuksesta mitään eivätkä maksa aina edes minimipalkkoja.
– Kielitaidon puutteesta koituu myös työturvallisuusongelmia rakennustyömailla.

Ulkomaalaistyövoima riesa vai rikkaus?
– Sekä että. On ihan hyvä, että Suomeen tulee ulkomaalaisia rakentajia. He tuovat uusia tapoja ja tuulia rakentamiseen.
– Ulkomaiset yrittäjät ovat riesa siinä mielessä, etteivät he noudata lainsäädäntöämme ja työehtosopimuksia.

Pelottaako tehdä ratsioita työpaikoilla?
– Ei ole pelottanut. Lievää uhkailua aina kuulee, mutta ei siitä kannata välittää.

Mihin hommaan suosittelet nuoria?
– Ihan joka alalle rakentamisessa. Töitä riittäisi ammattilaisille maalauksessa, kirvesmiehenä, muurarina, putkimiehenä ja ihan joka tehtävässä rakentamisessa.

Miksi ala ei kiinnosta nuoria?
– Itse asia kiinnostaa nykyään aika hyvin. Aloituspaikkojakin on liian vähän.

Parempi liksa kuin maisterilla?
– Palkkataso on ihan kohtalainen ja ansiot nousevat, kun ammattitaito kehittyy. En tiedä maisterin palkoista mitään. Rakentajan palkka on kuitenkin parempi kuin työttömän maisterin.

Lakko vai huono sopu?
– Lyhyt lakko taitaa olla parempi kuin huono sopimus. Se vie pohjaa koko edunvalvonnalta. Työntekijöiden markkinoilla palkoista pitäisi päästä helpolla sopuun, mutta ei se ihan toimi johtuen harmaasta taloudesta ja halvasta ulkomaalaisesta työvoimasta.

Kahvia vai olutta rakentajalle?
– Kahvia. Harjakaisissa voi olla pari pulloa olutta.

Paras muisto harjakaisista?
– Jatkot ovat aina parhaita.

Mistä rakennuksesta ylpeä?
– Olen ollut hommissa paljon julkisissa rakennuksissa, kuten valtioneuvoston linnassa ja asemarakennuksessa. Saneerauskohteissa käden jälki näkyy paremmin kuin uudisrakennuksissa.

Viihtyykö maalarimestari paperihommissa?
– Siinä onkin kysymys. Aluksi oli aika vaikeaa, kun 26 olin vuotta rakennustöissä ja sitten siirryin konttoritöihin. Onneksi kiertelemme paljon työmailla ja tuntuma arkityöhön säilyy.

Haalarit vai kraka?
– Minulle sopivat haalarit.

Mitä haluat kysyä Metallityöväen liiton Ahjon päätoimittaja Heikki Piskoselta?
– Miten ison liiton lehti huomioi eri ammattiryhmät?

Leena Seretin
kuva Tuulikki Holopainen