Palkansaajan ja tavallisen suomalaisen kannalta kyseessä on todella iso asia. Sen takia SAK:n edunvalvonnan keskeisimpiä painopisteitä juuri tällä hetkellä on tämä kolmikantaisesti valmisteltava uudistus. Järjestön perustavoite on parantaa palkansaajan sosiaaliturvaa.

Tällä hetkellä juuri kukaan ei – ainakaan julkisesti – tunnu osaavan kertoa, mikä uudistuksen suuri linja tulee olemaan. Puheet järjestelmän "kannustavuuden" lisäämisestä saattaa äkkiseltään vaikuttaa hyvältä, mutta näin ei kuitenkaan välttämättä ole.

Esimerkiksi työttömyysturvassa, jonka mahdollisista muutoksista voi tulla koko uudistuksen kovin vääntö, SAK:n selkeä lähtökohta on, ettei ansiosidonnainen työttömyysturva suhteessa perusturvaan saa heiketä. SAK:n mukaan työn tekeminen on kaiken hyvinvoinnin lähde. Tämä pätee myös sosiaaliturvaan; mitä useampi ihminen tekee työtä, sen paremmin yhteiskunta pystyy rahoittamaan sosiaaliturvan.

Yhteiskunnallisten vapaamatkustajien lisääminen kansalaispalkkavaatimuksiin tai vastaaviin malleihin verhottuna ei ole taloudellisesti eikä oikeudenmukaisuuden näkökulmasta perusteltua.

Entistä mielenkiintoisemmaksi suuren sosiaaliuudistuksen tekee se hyvin mahdollinen tosiasia, ettei vähänkään pidemmällä aikavälillä järjestelmään ole sijoitettavissa yhtään uutta rahaa. Kyse voi siis olla nollasummapelistä. Ja kun uudistuksia joka tapauksessa tehdään, toiset väistämättä häviävät, toiset väistämättä voittavat.

Kun pöytään annetut kortit ovat suunnilleen edellä kuvatut, ei tarvitse olla suuri ennustaja veikatessaan, ettei palkansaajille suuria myönteisiä uudistuksia ole tulossa. Parhaimmillaankin kysymys saattaa olla onnistuneesta puolustustaistelusta. Toisaalta sitäkin voisi pitää hyvänä saavutuksena nykyhallituksen johtamassa Suomessa.