Työpöydällä on omissa telineissään avaimet, lukon osat ja työvälineet. Kun lukon täytöt on lisätty lukkorunkoon, Salla Pajula testaa sangan ja avaimen toimivuuden sekä sulkee lukkorungon niittaamalla rajoittajalevyt paineilmalla kiinni. Sitten hän pakkaa lukon avaimineen ja sulkee pakkauksen lämpösaumaajalla.

Jokainen työvaihe sisältää myös laadun tarkkailua. Lukkorungossa saattaa olla väri- ja valuvikoja tai lohkeamia, joten sellaiset kappaleet on raakattava heti kättelyssä. Noin kymmenen lukon välein Salla Pajula tarkistaa myös, että avaimen koodi täsmää lukkopakkaukseen suljettavan numerolipukkeen kanssa.

Työajastaan valtaosan Salla Pajula istuu työpisteessään, mutta tarvikkeiden ja pahvilaatikkojen haku sekä valmiiden pois vienti tarjoavat välillä virkistävän pienen kävelyn.

Tämä kesätyöpaikka on Salla Pajulan elämän ensimmäinen. Yläasteiän Salla Pajula asui Norjassa. Peruskoulun jälkeen hän aloitti opiskelut kauppaoppilaitoksessa Suomessa, mutta ne jäivät kesken, kun Oslo kutsui. Sitten kuvioihin tulikin perhe-elämä.

Viimeiset pari vuotta Salla Pajula on ollut kotiäitinä. Kahdelle lapselle päivähoito järjestyi kivuttomasti, ja kun mieskin on saanut työpaikan, kesästä on tulossa touhukas.

– Erilainen, mutta ihan hyvä kesä. Viikonloppuisin lomaillaan.

Kaksi sataa lukkoa päivässä

Abloyn Joensuun tehtaalle tulee kesätöihin toista sataa työntekijää. Hakijoita on yli kaksi tuhatta, joten pestiä voi pitää lähes onnenpotkuna.

Salla Pajulan Abloylla työskentelevä sisar tiesi vihjata kesätyöpaikasta.

– Otin yhteyttä suoraan osaston esimieheen, Mertasen Mikaan.

Talo tuli tutuksi jo ensimmäisenä päivänä.

– Kiertelin paikkoja esimiehen kanssa. Kävimme läpi säännöt, teimme sopimukset, työturvallisuuteen kiinnitettiin huomiota. Yhtenä päivänä oli yleisinfo, jossa kaikki käytiin uudestaan kunnolla läpi.

Varsinaiseen työhön opasti vastapäisessä työpisteessä samaa lukkoa kokoava Pirkko Antikainen.

– Hän osaa homman kätevästi, joten neuvominen sujui. Sitten minä aloin yrittää väsätä näitä. Ekana päivänä sain aikaiseksi muutaman lukon, sitten meni pari kolme päivää niin, että tein satakunta lukkoa. Eilen sain ensimmäistä kertaa kahden sadan lukon rajan rikki. Päivässä olisi hyvä tehdä ne pari sataa. Joka päivä se ei varmaan vielä onnistu, riippuu lukoistakin paljon, mutta tästä se lähtee!

Kokoonpano-osastolla tehdään ryhmäurakkaa, mutta kesätyöläinen tekee töitään ensin kiinteällä palkalla. Kuukauden työssäolon jälkeen Salla Pajulankin tilipussiin tulee lukkojen myyntiin perustuva palkanosa, johon koko osaston työpanos vaikuttaa.

Kokemuksessa on jaettavaa

Keskittynyt työtahti rikkoutuu, kun avain jää jumiin lukkoon. Salla Pajula kiiruhtaa Pirkko Antikaisen luo hankalan tapauksen kanssa. Naiset palaavat Pajulan työpisteeseen tutkimaan pulmaa.

Lopulta Pirkko Antikainen purkaa lukon, jolloin syykin selviää: haittalevyjen virheellinen kokoonpano. Viallinen täyttö palautetaan ja Salla Pajula ottaa työn alle seuraavan lukon.

– Joka päivä tulee vieläkin uutta, eikä kaikki mene aina putkeen, mutta eteenpäin pääsee taas, kun kysyy vaan reippaasti.

Pirkko Antikaista kesätyöntekijöiden tulo loppukeväästä piristää. Hän opastaa Salla Pajulaa mielellään.

– Tämä on hulinaa siihen asti, kun me jäädään lomalle. Normaalisti teen tätä lukkoa yksin, kiireaikana on ollut kaveri tekemässä. Nyt on kaksi kaveria, joten varastot eivät ole tyhjillään loman jälkeen. On mukavampi tulla sitten takaisin töihin.

Kesätyöläisten pestien pituus vaihtelee kahdesta viikosta lähes puoleen vuoteen. Riippulukko-osaston luottamusmies ja ammattiosaston puheenjohtaja Martti Rutanen katselee uutta kesätyösesonkia 34:n vuoden kokemuksella.

– Ennen muinoin oli tehdas kiinni heinäkuun, nykyään joka osastolla on henkilöitä töissä ja tilaukset lähtevät pitkin kesää.

Takavuosina muodissa ollut vuokratyöfirmojen käyttö on vähentynyt.

– Tänä kesänä kaikki ovat tulleet tehtaan rekrytoinnin kautta. Niinpä heillä on käytössään työvaatteet ja työterveyshuolto ynnä muut edut täällä paikan päällä.

Ay-jäsenyys kiinnostaa

Ammattiyhdistystoimintaa esitellään perehtymispäivän info-osiossa, siinä tulevat tutuksi myös luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun kasvot. Myös esimiehet ja perehdyttäjät kierrättävät uudet työntekijät Martti Rutasta moikkaamaan.

– Rohkaisen heti reippaasti kysymään, jos joku asia mietityttää. Hyvin nämä nuoret pääsevät kiinni hommiin.

Kesätyöntekijöistä moni liittyy ammattiosastoon heti taloon tullessaan. Niin tekivät Salla Pajula ja hänen kollegansa Elina Määttä, joka oli jutuntekopäivänä koulun pääsykokeissa.

Päivävuorossa työskentelevä kesätyöläinen voi aloittaa työpäivänsä kello kuuden ja kahdeksan välillä.

– Minä tulen yleensä seitsemäksi. Aikaisin herääminen on vaatinut totuttelua, Salla Pajula kertoo.

Hartianseudussa lukkojen kokoonpano alkaa tuntua iltapäivällä. Ohjattuun taukovoimisteluun Salla Pajula ei vielä ole osallistunut.

– Jumppa-aikaan hartioita ei vielä särje, verryttelen niitä sitten kotona.

Perehdyttämällä ammattitaitoa

Uuden työntekijän sujuva sisäänajo merkitsee työnantajalle turvallisuutta ja tehokkuutta. Abloyn Joensuun tehtaan laitelukituksen osastolla on käynnissä uuden perehtymisohjelman pilottihanke.

– Perehdyttämistä on tehty vuosikymmenet, se on ikuisuusaihe, joka on nostettava esille tasaisin väliajoin, sillä sen merkitys hukkuu helposti muitten töitten alle. Tällä kertaa emme lähteneet hakemaan isoja uudistuksia, vaan käytännöllistä toteutusta, kertoo henkilöstön kehittämispäällikkö Satu Krohns.

Abloylla on vuosien mittaan kokeiltu erilaisia työhön perehtymisen malleja todella perusteellisesta vain pääasioihin keskittyviin. Tämänkertainen toteutus jakaa perehtymisen kahteen osaan: ensimmäinen keskittyy toimintatapoihin, työtovereihin ja -tiloihin tutustumiseen. Varsinaisen työn opettelu on perehtymisen toinen osa.

Esimies vastaa Abloylla aina perehdyttämisestä, mutta hän ei aina henkilökohtaisesti ennätä opastaa jokaista uutta tulokasta, sillä varsinkin kesän kynnyksellä väkeä tulee runsaasti. Siksi joka osastolta on valittu ja koulutettu muutama erityinen perehdyttäjä.

Itse työn tekemisen neuvominen kuuluu kuitenkin kaikille.

– Jokainen tehtaan aitojen sisäpuolella on oman alansa ammattilainen. Kuka tahansa meistä pystyy tarvittaessa perehdyttämään työkohtaiseen tekemiseen.

Uuden oppimisessa malli on kaikki kaikessa.

– Kaikki ovat esimerkkinä tulokkaalle. Jos perehdyttäjä puhuu ihannetilanteesta, mikä ei tosiasiassa ole vallalla, tulokas huomaa kyllä pian, että talon tavat ovat toiset kuin neuvottiin ja toimii mallin mukaan. Kun omat hommat hoitaa normaalissa arjessa fiksusti ja vastuullisesti, perehdyttäminen ei ole iso juttu.

Satu Krohnsin mielestä kesätöihin hakeutuu motivoitunutta porukkaa.

– Väitetään, että nuoret eivät ota töitä tosissaan, mutta minä olen eri mieltä. Nuorilla on kykyä sitoutua ja ottaa hommansa vastuullisesti. He osaavat ajatella, että lyhyelläkin pestillä on heille merkitystä tulevaisuuden rakentajana.

Syksyllä koulun penkille

Salla Pajulan pesti jatkuu näillä näkymin elokuun loppuun.

– Jos töitä on, teen ehkä pitempäänkin, vaikka olen myös hakenut kaupallisen alan koulutukseen. Se on tosin aikuisopiskelua, joka tapahtuu ilta-aikaan, joten jos aikaa ja energiaa riittää, opinnot voisi hoitaa myös työn ohessa.

Toiveammattiaan Salla Pajula ajattelee enemmän työn sisällön kuin palkkauksen kautta.

– Kaupallinen ala on vaikuttanut kiinnostavalta työssä viihtymisen kannalta. Kun olen näin nuori, tuntuu, että haluaisin kokeilla elämässä muutakin kuin tehdastyötä. Voisi kouluttautua ja mennä eteenpäin, mutta eihän sitä koskaan tiedä, kuinka tässä käy.

Johanna Westersund
kuvat Jaakko Kilpiäinen