Yksityisellä sektorilla erityisesti palvelualat työllistävät nuoria. Kesätyöntekijöistä yli puolet työllistyy palvelualoille kuten kauppoihin, kahviloihin ja ravintoloihin. Kolmannekselle kesätyöpaikka löytyy teollisuudesta ja joka kymmenes nuori menee kesätöihin rakennusalalle.

Kunnat palkkaavat nuoria muun muassa toimistotöihin, puistojen ja liikuntapaikkojen kunnossapitoon, museo-oppaiksi ja avustaviin töihin vanhain- ja päiväkoteihin.

Yksityisellä sektorilla työskenteli viime kesänä 140 000 nuorta kesätöissä. Tänä kesänä EK asetti tavoitteeksi, että sen jäsenyrityksiin palkattaisiin 150 000 nuorta. Järjestön jäsenyritysten arvion mukaan kesätyöntekijöiden tarve on hienoisessa kasvussa.

EK:ssa huolena on työvoimapula. Kesätyöt ovat järjestön kokemuksen mukaan hyvä tapa tutustuttaa nuoria eri alojen töihin ja saada heidät hyvien työkokemusten innostamana hakeutumaan alan opintoihin.

– Nuorten kokemukset työelämässä vaikuttavat merkittävästi koulutus- ja uravalintoihin. Yritysten näkökulmasta tämän päivän koululaiset ovat huomisen työntekijöitä. Kesätyön tarjoaminen nuorelle on sijoitus yrityksen tulevaisuuteen, korostaa asiantuntija Satu Ågren EK:n koulutus- ja työvoimayksiköstä.

Samaan tapaan ajatellaan kunnissa, joiden työntekijöistä lähes puolet, 430 000 henkeä, jää eläkkeelle vuoteen 2025 mennessä. Kuntatyönantajan laskelmien mukaan kunta- ja palvelurakenneuudistus ei välttämättä vähennä kuntien työvoimantarvetta alan työvoimavaltaisuuden vuoksi. Haasteena onkin lisätä kuntien vetovoimaa työnantajina nuorten silmissä.

Mahdollisuudet saada kesätyötä vaihtelevat eri puolilla Suomea. Helpointa työnsaanti on 18 vuotta täyttäneille. Kuntien kesätyöntekijöistä valtaosa on 17–19 -vuotiaita.

Pääkaupunkiseudulla palvelualan osa-aikatöitä on tarjolla runsaasti koululaisille ja opiskelijoille, mutta pienillä paikkakunnilla kesätyöt voivat olla kiven alla. Kunnista vain viisi prosenttia arvioi voivansa työllistää kaikki kunnan töihin kesäksi hakeneet nuoret.

Pirjo Pajunen
kuvat Tuulikki Holopainen