– Siivellä on pituutta 44 metriä ja koko mylly painaa 250 tonnia. Siksi on itsestään selvää, että komponentit pitäisi mahdollisuuksien mukaan rakentaa paikallisesti. Koska suurtuotanto on kuitenkin edullisempaa, voimalarakentaminen on alueellista.

Tuulivoimalassa yhdistyvät klassinen raskas teollisuus ja nykyajan korkea teknologia. Se tarkoittaa, että rakentaminen työllistää kaikenlaisia työntekijöitä.

Vestasilla työskentelee sähkömiehiä ja seppiä, meillä on myös työntekijöitä, joilla ei ole mitään virallista koulutusta, samoin kuin pitkän insinöörikoulutuksen saanutta väkeä. Enpä usko, että löytyy toista yhtä laaja-alaista teollisuudenalaa kuin meidän, sanoo Peter Wenzel Kruse.

Vestasin maailmanmarkkinaosuus oli vuonna 2006 tuulivoimalateollisuudessa 28 prosenttia. Vuonna 2008 se tulee olemaan vähintään 35 prosenttia.

– Olemme viimeksi kuluneen vuoden aikana palkanneet 2 600 henkeä. Ennen vuoden loppua meillä tulee olemaan eri puolilla maailmaa 14 500 työntekijää. Ja heidän lisäkseen tulevat vielä alihankkijaketjut. Me siis työllistämme todella suuren joukon ihmisiä.

Kun Vestas 20 vuotta sitten aloitti toimintansa, työntekijöitä oli 50. Nyt yrityksellä on tehtaita Kiinassa, Italiassa, Saksassa, Ruotsissa, Norjassa, Englannissa ja Espanjassa. Seuraava avataan Coloradossa, USA:ssa. Kotimaassaan Tanskassa Vestasilla on kymmenkunta tuotantolaitosta.

Alan kehitys on nopeaa.

– Tuulivoiman kysyntä ei ole koskaan ollut suurempaa kuin nyt. Vestasin voimaloita pystytetään 60 - 70 maassa. Hidastumista tai takapakkia on koettu vain yhdellä mantereella: Australian tuulivoimalatehdas suljetaan vuoden 2007 lopussa. Australiassa tuulet ovat voimakkaita, mutta myös hiiltä on yllin kyllin ja australialaiset käyttävät mieluummin sitä, toteaa Peter Wenzel Kruse.

Hallitukset panostavat tuulivoimaan erityisesti Saksassa, Espanjassa ja Tanskassa. Ja tuulivoimalat tuovat runsaasti työpaikkoja, sekä tuotannossa, kuljetuksissa että ylläpidossa.

EU on asettanut tavoitteeksi, että 20 prosenttia energiankäytöstä katetaan vuoteen 2020 mennessä uusiutuvalla energialla, siis ennen muuta tuuli- vesi- ja aurinkovoimalla. Tanskassa tämä osuus on jo 15 prosenttia. Pääministeri Anders Fogh Rasmussen haluaa, että maa irtautuu mahdollisimman pitkälti fossiilisten polttoaineiden käytöstä. Tästä voi seurata, että lähes puolet Tanskan käyttämästä energiasta tuotetaan ennen pitkää tuulivoimalla.

Peter Wenzel Kruse toteaa hymyillen, että tuulivoimalat eivät tuota hiilidioksidia eivätkä käytä vettä. Puhtaasta vedestä on pulaa monissa osissa maailmaa, ja tuulivoimaloiden ja tuulivoiman tuotannossa ei tarvita vettä.

Vestasin tuulivoimala tuottaa seitsemässä kuukaudessa sen määrän energiaa, joka kuluu sen rakentamiseen, kuljettamiseen ja pystyttämiseen – ja sen purkamiseen sitten, kun se aika koittaa. Lisäksi 80 prosenttia materiaaleista voidaan tuulivoimalan purkamisen jälkeen kierrättää.

Suomeen Vestas ei tällä erää tuulivoimalatehtaan perustamista suunnittele.

– Suomalaiset ovat innoissaan ydinvoimasta, Peter Wenzel Krause toteaa ja lisää, että ydinvoima on erinomainen juttu niin kauan kuin kaikki menee hyvin.

– Mutta kuka siivoaa jäljet? Onko laskun lähettäminen edelleen lapsille ja lastenlapsille järkevää?

Gunilla Heick

– Me olemme hyvin selvillä siitä, että maailma on kansainvälistynyt, sanoo Tanskan Metalliliiton teknologiakonsulttina työskentelevä diplomi-insinööri Arne Jensen.

Jensenin mielestä ongelmaksi voi pikemminkin muodostua se, että monet kansallisen tason poliitikot pyrkivät jarruttamaan yhteisiä eurooppalaisia ratkaisuja:

– Esimerkiksi ranskalaiset ja italialaiset yritykset pyrkivät pitkälti pitämään kaiken omissa käsissään. Skandinaviassa ja Saksassa suhtautuminen on liberaalimpaa. Halu pitää työpaikat Skandinaviassa ei liity mitenkään palkkoihin, vaan siihen että meillä on hyvä infrastruktuuri.

– Ei pidä kilpailla, vaan tehdä yhteistyötä, Arne Jensen sanoo.

– Me voimme Tanskassa hyödyntää Ruotsin ja Norjan vesivoimaa, kun tuulet ovat Tanskassa heikot ja tuulivoimalat eivät pyöri. Vastaavasti ruotsalaiset ja norjalaiset voivat hyödyntää meidän tuotantoamme, kun joissa on niukasti vettä. Kaiken kaikkiaan meidän pitäisi pyrkiä eurooppalaiseen tasapainoon ja yhteistyöhön. Tavoitteena pitää olla, että Etelä-Euroopassa hyödynnetään aurinkovoimaa, tuulisten rannikkojen Länsi-Euroopassa tuulivoimaa ja vesivoimaa niissä maissa, joissa on runsaasti jokia ja koskia. Pitää oppia ajattelemaan eurooppalaisittain!