Ympäristöala on kehittyvä liiketoiminta-alue. Ympäristöalalla toimivista kaikkiaan noin 3 000 yrityksestä noin tuhat voi arvioida kasvuyrityksiksi. Loput ovat lähinnä pieniä yhden miehen yrityksiä, joiden toimialaa ovat huolto- ja kunnossapitotehtävät. Kasvuvauhti on viime vuosina hiponut 20 prosenttia.

Huolenpito ympäristöstä päästöjä vähentämällä luo kysyntää teknisille ratkaisuille, jotka auttavat selviytymään vaatimuksista ja pysäyttämään ilmastonmuutoksen.

– Suomessa uusia innovaatioita on otettu käyttöön todella hyvin, mutta niiden muuttaminen kaupalliseksi toiminnaksi on sujunut meiltä heikommin, hän toteaa.

Alalla toimivilla pienillä ja keskisuurilla yrityksillä on siksi valtavasti kasvupotentiaalia. Sen hyödyntämiseksi ne tarvitsevat apua päästäkseen globaaleille markkinoille, mistä todellinen potentiaali löytyy. Ennen muuta yritysten on opittava tekemään yhteistyötä ja verkostoitumaan.

– Rahoituspiireissä ympäristöteknologiaan uskotaan. Ympäristöteollisuutta pidetään kansainvälisesti kasvualana, joten se vetää puoleensa riskipääomaa. Aivan erityisesti tämä näkyy Yhdysvalloissa, mutta myös Euroopassa.

Ilmastonmuutos, huoli raaka-aineiden ja energian saatavuudesta sekä ympäristön huonontuminen ovat asioita, joiden katsotaan luovan pitkäaikaisia kasvumahdollisuuksia ympäristöalalle. Kun plakkarissa on uskottava projekti, rahoitusmahdollisuudet ovat hyvät. Tuotteille löytyy helposti myös ostajia, sillä investoinnit päästöjä vähentäviin ja puhtaampia tuotteita antaviin toimiin ovat korkealla yritysten tärkeysjärjestyksessä.

– Kansainväliset pääomansijoittajat karsastavat yrityksiä, joilla on huono maine ympäristöasioissa. Tästä syystä markkinat edistävätkin ympärisuojelua vähintään yhtä voimakkaasti kuin kansallisen ja kansainvälisen tason säädökset. Tämä luo ympäristönsuojelun kannalta hyvin edullisen tilanteen, joka tuottaa parempia tuloksia kuin mitä pelkillä kieloilla ja rajoituksilla voidaan koskaan saada aikaan.

Noponen painottaa, että Suomella on myönteinen imago "ympäristömaana", josta löytyy paljon osaamista johon tukeutua siinä kasvubuumissa, joka ympäristöalalla on odotettavissa. Mutta pelkällä imagolla ei kovin pitkälle päästä. Innovaatiot pitää kaupallistaa ja yritysten on lähdettävä globaaleille markkinoille, mistä kasvupotentiaali löytyy. Ympäristönsuojelupainotteisten maailmanmarkkinoiden ennakoidaan kasvavan kymmenen prosentin vuosivauhdilla.

Sitra ehdottaa ohjelmassaan, että Suomen tulee ottaa tavoitteekseen nousta johtavaksi cleantech- eli puhtaiden teknologioiden maaksi vuoteen 2012 mennessä. Se edellyttää panostusta neljälle strategiselle alueelle. Ensinnäkin suomalainen osaaminen on tuotava yleiseen tietoisuuteen myös kansainvälisesti. Ympäristöalan yrityksille on annettava mahdollisuus kasvaa ja kansainvälistyä, osaaminen on kohdistettava muutamille keskeisille aloille ja luotava yhteistoimintamalleja, jotka tuovat yhteen yritykset, hallinnon, tutkimuksen ja rahoituksen.

Lupaavimpana kasvualana Jukka Noponen pitää bioenergiaa, jossa Suomella jo on Metso Powerin ja Nesteen kautta vahva asema. Mutta myös kierrätys, raaka-aineiden säästöprosessit ja jätevesien käsittely ovat tärkeitä huippualoja. Hyvin kehittyneet kotimarkkinat parantavat yritysten mahdollisuuksia edetä voimakkaasti kansainvälisille markkinoille. Suomi voisi olla edelläkävijä ympäristöinnovaatioiden alalla, Sitran ohjelmassa todetaan. Kotimarkkinoiden kehittäminen ympäristöalan liiketoiminnalle luo samalla edellytyksiä uusien työpaikkojen syntymiselle.

Julkisen sektorin rooli on tässä tärkeä. Julkisen sektorin vuotuiset hankinnat hipovat 25 miljardia euroa. Kotimaisten yritysten eteenpäinmenoa voidaan vauhdittaa tärkeällä tavalla nostamalla ympäristöystävälliset ja innovatiiviset ratkaisut siellä tärkeysjärjestyksen kärkeen. "Vihreitä hankintoja" olisi oivallinen menestysslogani koko maalle.

Hans Jern