– Aktiivien ja työntekijöiden pelot ja epäilys ovat tällaisessa muutostilanteessa ymmärrettäviä, mutta on uudistuksesta tullut myös myönteistä palautetta, SAK:n järjestöpäällikkö Reijo Paananen kertoo.

Hän korostaa, että uudistusta suunnitellaan tiiviisti yhdessä aluepalvelukeskusten työntekijöiden kanssa ja muutos toteutetaan asteittain edustajakokouskauden aikana. Ketään ei uudistuksen yhteydessä irtisanota.

Eniten keskustelua on syntynyt toiminta-alueiden kasvamisesta suuremmiksi ja siitä, mihin paikkakunnille aluepalvelukeskukset jatkossa sijoittuvat.

– Aluepalvelukeskusten toiminta-alueet ovat jo nyt suuria. Kaikkia asioita ei tarvitse hoitaa käymällä paikan päällä. Tässä on kysymys myös uusien työskentelytapojen omaksumisesta ja töiden uudelleen organisoinnista.

Esimakua muutoksesta on saatu vuoden 2005 alusta toimineista aluepalvelukeskusten yhteistyötiimeistä, jotka ovat muodostaneet ns. suuralueita. Niiden avulla on muun muassa yritetty tasata työtaakkaa ja hyödyntää työntekijöiden erikoisosaamista laajemmalla alueella.

Strategia jalkautetaan

Aluepalvelukeskusten yhdistämisellä suuremmiksi kokonaisuuksiksi on Reijo Paanasen mukaan useita syitä. Taustalla on SAK:n strategiatyön ja vuoden takaisen edustajakokouksen linjaukset. Edustajakokouksen hyväksymässä asiakirjassa määritellään SAK:n aluetoiminnan keskeiset tulevaisuuden haasteet ja toimintamallit.

SAK:n hallitus määritteli vuonna 2004 aluetoiminnan painopisteiksi järjestäytymisen edistämisen, alueellisen yhteiskuntavaikuttamisen ja SAK:laisen ay-liikkeen toimintakyvyn ja identiteetin vahvistamisen. Edustajakokouksessa hyväksytyssä asiakirjassa korostetaan näiden painopisteiden lisäksi aluepalvelukeskusten, maakuntaryhmien ja aluekokousten työnjaon selkiyttämistä ja yhteistyön kehittämistä liitojen aluetoimistojen ja ammattiosastojen kanssa. Uusina toimintatapoina esiin nostetaan verkostoituminen ja seudullisuus.

Edustajakokous päätti, että vain noin kaksi kolmasosaa työntekijöiden eläköitymisen takia vapautuvista paikoista voidaan täyttää. Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että yhä useampi SAK:n aluepalvelukeskus olisi tulevaisuudessa yhden hengen työpaikka. Nykyisin työntekijöiden määrä vaihtelee yhdestä neljään siten, että jokaisessa aluepalvelukeskuksessa työskentelee ainakin aluejohtaja.

– Yksin työskenteleminen on raskasta. Työsuojelullisistakin syistä isommat työyksiköt ovat perusteltuja, Paananen sanoo

Mahdollisuus erikoistumiseen

Syksyn kuluessa on tarkoitus miettiä, millaisiin tehtäviin aluepalvelukeskuksissa jatkossa keskitytään. Työntekijöille tarjoutuu mahdollisuus erikoistua esimerkiksi alueelliseen koulutuspolitiikkaan, viestintään tai vaikkapa koulutiedottamiseen.

– Työntekijöille muutos tarjoaa mahdollisuuden uusiutumiseen. Esimerkiksi koulutukseen on helpompi lähteä useamman hengen toimistosta.

Toimistonhoitajien tehtäviä on tarkoitus kehittää enemmän assistenttityyppiseksi, jolloin heidän osaamisensa saadaan paremmin käyttöön ja työ muuttuu mielekkäämmäksi.

– On tärkeää määritellä, mikä on aluepalvelukeskusten ydintoimintaa, joka ehdottomasti pitää kaikkialla hoitaa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita tiukkaa mallia, vaan alueellinen vaihtelu tehtävissä on mahdollista jatkossakin. Tulevaa tehtäväkenttää käydään nyt aluepalvelukeskusten työntekijöiden kanssa läpi, Paananen selvittää.

SAK:n hallitus lyö lukkoon organisaatiouudistuksen ja seitsemän aluepalvelukeskuksen sijaintipaikat loppusyksystä. Lisäksi kartoitetaan osaamistarpeet. Tässä yhteydessä laaditaan henkilökohtaiset kehittymissuunnitelmat ja mietitään muun muassa mahdollinen lisäkoulutuksen tarve. Hanketta avustaa ulkopuolinen konsultti.

Uusi organisaatio tulee voimaan vuoden 2008 alusta asteittain vuoteen 2011 mennessä. Ensi vuoden alusta uusille alueille tulee jo yhteinen toimintasuunnitelma ja siihen pohjautuva budjetti.

Ahvenanmaan aluepalvelut ostetaan tämän vuoden loppuun asti Merimies-Unionilta. Ostopalvelun jatkamisesta neuvotellaan parhaillaan SM-U:n ja sopimuksessa mukana olevien liittojen kanssa.

Pirjo Pajunen