Lauri Ihalainen korosti juhlavuoden avauksessaan työpaikan aktiivien ja luottamusmiesten merkitystä ammattiyhdistysliikkeelle. Hän ennakoi luottamushenkilöstön asemasta ja toimintaedellytysten parantamisesta neuvoteltavan seuraavan sopimiskierroksen yhteydessä.

Paikallinen yhteistyö ja sopiminen pitäisikin Ihalaisen mukaan laajentaa koskemaan ennen muuta työelämän kehittämisen asioita, kuten esimerkiksi työn sisältöä, työolosuhteita, organisaatiota, uuden teknologia käyttöönottoa, osaamista, tasa-arvoa ja ympäristöasioita.

Ihalaisen mukaan työnantajien käsitys paikallisesta sopimisesta on rajoittunut vain tes-määräysten valuttamiseen työpaikoille. Ihalainen haastaakin työnantajat sopimaan laaja-alaisesta työelämän kehittämisestä.

Ihalaisen mukaan työnantajat eivät ole osanneet hyödyntää luottamushenkilöstön resursseja työelämän kehittämisessä.

Luottamusmiesseminaarissa luottamushenkilöstön asemaa työelämän muutoksen kourissa valotti Turun yliopiston sosiologian professori Harri Melin. Melin muistutti, että pohjoismainen hyvinvointi- ja työmarkkinamalli ovat tutkijapiireissä tunnustettuja ja hyviksi havaittuja. Mutta Suomen mallille isoja haasteita ovat työmarkkinoiden osittuminen, pätkätyöläisyys, yksilöllistyvä työelämä, ikääntyminen ja kansainvälistyminen. Nämä asettavat melkoisia haasteita tämän päivän luottamushenkilöstölle.

Valvonnasta kehittämiseen

Melin on todennut luottamushenkilöstön keskeisten tehtävien muuttuneen vuosien varrella. Kun kolmekymmentä vuotta sitten kysyttiin luottamusmiesten pääasiallisimpia tehtäviä, niin 47 prosenttia luottamusmiesten ajasta kului sopimusten edunvalvontaan ja työehtoihin vaikuttamiseen. Melkein saman verran aikaa meni esimerkiksi joukkovoimalla työehtoihin vaikuttamiseen. Vain 9 prosenttia ajasta meni työsopimusten noudattamisen valvontaa.

Kolmisenkymmentä vuotta sitten joukkovoima oli esillä keinovalikoimissa, kun taas nyt keskitytään kehittämiseen ja neuvottelemiseen.

Viimeisen järjestötutkimuksen mukaan eniten luottamusmiehiä työllistävät yksittäisen työntekijän ongelmien selvittäminen, johon luottamusmiesten ajasta menee noin 31 prosenttia. Melkein saman verran (30%) työllistävät palkka- ja työehtoneuvottelut sekä töiden ja toimintojen kehittäminen (27%). Vähiten luottamusmiehiä tänä päivänä työllistää lakeihin ja sopimuksiin perehtyminen (12%).

Professori Harri Melin korosti luottamusmiesseminaarissa luottamusmiesten olevan edunvalvonnan keskiössä.

Luottamusmies on juristi, valmentaja, psykologi ja sosiaalityöntekijä. He ovat kovien odotusten ja paineiden ristitulessa, muistutti Melin.

– Ay-liikkeen selkärangan osa ei välttämättä ole helppo tänä päivänä, Harri Melin korosti ja kehotti luottamusmiehiä huolehtimaan myös omasta jaksamisestaan.

Melin muistutti työelämässä ajettavan edelleen eri ryhmien intressejä ja tämän hän haluaisi tehdä näkyväksi.

– Tässä tilanteessa ay-liike on työläisten keskeisin väline, jolla he voivat puolustaa etujaan työnantajien vallankäyttöä vastaan, muistutti Melin.

Tasoittumisjärjestelmä syö etuja

Luottamushenkilöstön arjen ongelmia valottivat Postin lajittelukeskuksen pääluottamusmies Hannu Sojakka, Tiimarin pääluottamusmies Sinikka Koskinen ja Iittala Oy:n Arabian tehtaiden pääluottamusmies Tuula Karivesi.

Tiimarin Sinikka Koskinen toi esille palvelujalojen huolen siitä, etteivät työntekijät elä osa-aikaisen työn palkalla.