– Kyse on vanhasta pörssistä. Nyt sieltä saa kukkia, ruokaa ja juomaa. Uusi pörssi sijaitsee toisaalla Wienissä, rikkoo Nachtnebel orastaneen juttukuplani.

Seinän takaa kuuluvat kumahdukset rikkovat puolestaan hetkittäin haastattelua. Ikkunoista näkymättömälle vierustontille nousee ÖGB:n uusi keskustoimisto; lasipalatsi kuten hanketta luonnehti työmies rakennusmontun reunalta.

– Postin yksityistämistä olemme vastaan, vaikka talousministeri Martin Bartenstein sanookin että tarkoitus on yksityistää korkeintaan 49 prosenttia. ÖGB katsoo että posti on julkista palvelua siinä kuin koulu, päiväkoti, kunnallinen asuntotuotanto tai terveydenhoito, jotka tulisi pitää julkisessa hallinnassa. Kun yksityistetään, ei aina ole takeita että kaikki pääsevät palvelujen piiriin.

Suomalaiset tuttuja

Itseään ay-toiminnan senioriksi luonnehtiva Nahctnebel on seurannut muutoksia jo neljännesvuosisadan ajan näköalapaikalta.

– Suomalaisten kanssa meillä on ehkä unkarilaisten jälkeen eniten yhteyksiä. Jo silloin kun olimme Eftassa ja kun liityimme samana vuonna EU:hun.

Mies pudottelee ulkomuistista suomalaisnimiä: Tapola, Jääskeläinen, Valkonen ja se ministeriksi siirtynyt...(Heinäluoma).

– Tietääkseni puheenjohtajamme Fritz Verzetnitsch tuntee kollegansa Lauri Ihalaisen jo neljännesvuosisadan takaa, "nuorisoliittoajoilta".

Yhteistä taivalta siis löytyy mutta on erojakin. Itävallan sodan ja liittoutuneiden miehitysvallan jälkeisessä politiikassa vallitsi vuosikymmenet sosiaalinen kumppanuus, jossa ÖGB oli merkittävä tekijä. Lakkoja oli vähän ja asiat sovittiin neuvottelemalla aika korporatiiviseen malliin. Yhteys valtioon oli tiivis ja merkittävä osa yritystoiminnasta oli julkista.

Keskusjärjestöä vuodet 1963–87 johtanut sosialidemokraatti Anton Benya toimi samaan aikaan viisitoista vuotta parlamentin puhemiehenä. Nykyinen puheenjohtaja on myös sosiaalidemokraattinen kansanedustaja ja puoluetoimikunnassa. Pitkät listat vaaleissa selittävät osin ay-aktiivien mukanaoloa puoluepolitiikassa.

Nahctnebelin mukaan kahden hatun kantaminen on vähentynyt eikä ÖGB:tä pidä suinkaan pitää sosialidemokraattisena järjestönä, koska mukana on myös kristillisiä, vihreitä, joitakin kommunistiryhmiä ja vapaita, vaikka demareita onkin arviolta 65 prosenttia jäsenistöstä.

ÖGB:n jäsenmäärä on noin 1,4 miljoonaa kolmentoista siihen kuuluvan ammattiliiton kautta.

– Tosin olemme menettäneet kymmenessä vuodessa satatuhatta jäsentä. Järjestäytymisaste on meillä pohjoismaita alhaisempi, noin 40–42 prosenttia, Nachnebel kertoo. Ja lisää että kyselyjen valossa itävaltalaiset pitävät ammattiliittoja arvossaan, vaikka eivät niihin aina kuuluisikaan.

Itävallan sosiaalisen kumppanuuden kauden perua maassa toimii myös erityinen työläiskamari, johon jokaisen työntekijän on lakisääteisesti kuuluttava ja maksettava 0,3 prosenttia palkastaan. Nachtnebel ei kiistä arvelua siitä, että eräille työntekijöille riittää pelkkä kamarin jäsenyys.

– Mutta ammattiliitot neuvottelevat palkoista ja muista työehdoista, kamarissa käsitellään enemmän työsuojelu-, kulutus- ja valistusasioita.

Työttömyys ennätyksellistä

Kysyn valistettuna, ovatko ay-liikkeen kultaiset päivät menneet nykyisen, vuodesta 2000 hallinneen oikeistohallituksen kaudella?

– Sinimusta hallitus suhtautui meihin alussa aika vihamielisesti mutta nyt jo asiallisemmin. Ehkä he ovat huomanneet ,että meillä on vaikutusvaltaa. Selviä linjakiistoja kuitenkin riittää kuten yksityistäminen, työajan joustot, palveludirektiivi ja ennen kaikkea kasvanut työttömyys, jonka kaltaista ei ole koettu sitten vuoden 1945 jälkeen.

Tuoreimpien tilastojen mukaan maassa on jo yli 320 000 työtöntä työnhakijaa. Todelliseksi luvuksi Nahctnebel arvioi lähes 400 000.

– Yrityspaot Itä-Eurooppaan, teollisuustyön vähentyminen, pääomatulojen suosinta työtulojen sijasta, väärät investoinnit, kokopäivätöiden muuttuminen osa- ja pätkätöiksi.

Lista on pitkä. Kasvanut työttömyys on johtanut myös siihen, että yhä useampi kokeilee yrittäjänä. Viime vuonna Itävallassa perustettiin pienyrityksiä enemmän kuin missään muussa EU-maassa.

Työttömyys on myös eräs syy sille, että ÖGB oli mukana vaatimassa seitsemän vuoden siirtymäaikaa ja vuosittaisia kiintiöitä vierastyövoimalle.

– Teillä Suomessa on meri välissä mutta meiltä ajaa tunnissa Slovakian Bratislavaan.

– ÖGB ei ole laillisesti maassa työskenteleviä ulkomaalaisia vastaan. Heitä on paljon jäseninämme mutta vastustamme hallitsematonta maantuloa. jota pidämme mahdollisena, jos ei siirtymäaikoja olisi.

Ulkomaalaisen työvoiman osuus, noin 11 prosenttia, on silti selvästi suurempi kuin vaikka meillä. Lisäksi maassa työskentelee tuntematon mutta arviolta useiden kymmenien tuhansien ihmisten määrä laittomasti.

Turkin jälkeen Libya, Marokko..

Turkkikin on lähellä eikä sen liittymisestä EU:hun oikein pidetä alppimaassa. Tuoreen kyselyn mukaan 80 prosenttia on Turkin liittymistä vastaan. Kansainvälisiä asioita koko ajan hoitava Nachtnebel suhtautuu itsekin Turkin jäsenyyteen kriittisesti.

– EU:n tulisi päättää, mihin vedetään rajat. Mielestäni EU on laajentunut jo aivan tarpeeksi ja sillä on nykyisessä koossakin vaikeuksia pysyä kasassa eikä se tunnu oikein tietävän itsekään missä mennään. Jos Turkki otetaan, niin miksi ei sitten Libyaa tai Marokkoa tai Ukrainaa…

Nachnebelin puhelin soi vähän väliä. Mies kun koordinoi ensi marraskuussa Wienissä pidettävää suurta ay-liikkeiden kansainvälistä kokousta.

– Kyse on maailmanlaajuisten keskusjärjestöjen VAKLin ja WCL:n yhdentymisestä, josta on jo tehty periaatepäätös.

– Olin viime viikolla mukana ay-delegaatiossa, joka jätti kokouksesta muistion presidentti Fischerille ja liittokansleri Schüsselille. Keskustelimme tapaamisessa myös EU:sta, koska Itävalta on nyt puheenjohtajana. Schüssel katsoi, että nykyisellään EU on kuin kuvaruutu, jossa jokainen saa esittää mitä toivoo.

Nachtnebel ilmenee EU-kriitikoksi.

– Jokainen laajentuminen tuo automaattisesti suuremman moninaisuuden. Vielä 15 jäsenmaata olivat aika samankaltaisia talouksia ja yhteiskuntia. Jo suuren Puolan tulo mukaan toi pysyvän muutoksen. Nyt täytyisi pitää taukoa ja integroida edes nykyiset jäsenmaat pitämään kiinni yhteisistä periaatteista ja perusoikeuksista.

– Jos näin ei tehdä, niin EU muuttuu ennen pitkää samanlaiseksi talouspainotteiseksi organisaatioksi kuin mitä OECD on tänä päivänä, arvioi Euroopan ammatillisen yhteisjärjestön EAY:n toimeenpanevan komitean jäsen, itävaltalainen Nachtnebel.

Ja vastaa taas puheluun. Soiton aiheena on parin päivän kuluttua Kärntenin Villachissa pidettävä ay-väen kokous rinnan samanaikaisesti koolla olevien EU-maiden sosiaali- ja työministereiden tapaamisen.

– Pitää yrittää vaikuttaa, sillä nykyisellään EU-maissa on 32 miljoonaa työnhakijaa...

Esa Aallas