Nyt nousevaan uraan on tullut vuoden päivät lisää. Koko vuonna 2005 työllisyysaste parani melkein prosenttiyksikön 68:aan prosenttiin ja työllisten joukkokin lisääntyi keskimäärin 36 000:lla yli 2,4 miljoonaan. Viime joulukuussa kansalaisia oli työn syrjässä jopa 63 000 enemmän kuin jouluna 2004.

Tällä vedolla jos vielä yli vuosi mennään, Vanhasen hallituksen vaalikauden tavoite 70 prosentin työllisyysasteesta ja noin 100 000 uudesta työpaikasta on toteutumassa.

Paitsi työtä saavien kansalaisten kannalta, saavutus olisi merkittävä myös poliittisesti ja sataisi vaalimannana hallituspuolueiden laariin. Kuka edes enää muistaa, milloin täyttyneitä työllisyyslupauksia pääsikään viimeksi kehumaan.

Jos työllisyys on kehittynyt suotuisasti, läheskään samaa ei voi sanoa työttömyydestä. Tilastokeskuksen mittauksessa työttömät vähenivät viime vuonna yhteensä 9 000:lla 220 000:een ja työttömyysaste laski 8,8 prosentista 8,4:ään, mutta koko hallituskaudella ei käänteestä parempaan voi puhua kuin ehkä ikääntyneiden ja pitkäaikaistyöttömien kohdalla.

Muutamien ekonomistien mukaan työttömyyden painaminen alle viiden prosentin on melkein sula mahdottomuus ja kolmen neljän prosenttiyksikön leikkaus tämän päivän lukuihin yhä suuremman tuskan takana.

Jo nykytyöttömyydestä pääosa on rakenteellista pitkäaikaistyöttömyyttä, jonka purkamisessa tarvitaan monipuolista aktiivisen työvoimapolitiikan palettia. Siihen saatiin lisää väriä ja vaihtoehtoja pari viikkoa sitten valmistuneesta Skogin tupo-työryhmän raportista.