– Ne haluaisivat alentaa järjestäytymisastetta tekemällä ammattiliittoihin kuulumisen nykyistä kalliimmaksi ja valtiollistamalla työttömyyskassan. Samalla ne suunnittelevat työttömyysturvan huonontamista, luodakseen paineita alimpien sopimuspalkkojen laskemiseksi.

– Tarkoituksena on pakottaa alaluokka tekemään töitä entistä kovemmin ja valmistaa maaperää matalapalkkaproletariaatin syntymiselle, Andersson arvioi.

Hänen mielestään kokoomuksen uudelleen profiloituminen ei ole tehnyt siitä hyvinvointivaltion kannattajaa.

– Porvarillisten puolueiden ohjelman ydinajatuksena on valtion vastuualueen kaventaminen. Ne haluavat alentaa palkansaajien verotusta ja maksattaa verokevennykset sairailla ja työttömillä, Andersson kiteyttää.

Hänen mielestään tärkein yksittäinen syy kokoomuksen suosion kasvuun on ollut se, ettei hallitus ole toiminut riittävän aktiivisesti työllisyyden lisäämiseksi, mikä puolestaan on herättänyt oikeutettua tyytymättömyyttä.

Andersson muistuttaa, että Ruotsin talous ja kansalaisten ostovoima ovat viime vuosien aikana kasvaneet huomattavasti nopeammin kuin EU-maissa keskimäärin.

– Siitä huolimatta uusia työpaikkoja ei ole syntynyt tarpeeksi. Avoin työttömyys on tälläkin hetkellä noin 5,5 prosenttia, mikä on EU-maiden alhaisimpia. Se on kuitenkin paljon korkeampi, kuin mihin meillä on totuttu. Tätä porvarilliset puolueet ovat käyttäneet taitavasti hyväkseen, Andersson sanoo

Hänen mukaansa porvarillisen opposition ohjelman toteuttaminen ei johtaisi työllisyysasteen nousuun, vaan nykyistä kovempaan vastakkainasetteluun työmarkkinoilla ja pahimmassa tapauksessa se lamauttaisi talouden.

– Opposition ehdottamat sairaspäivärahan ja työttömyyskorvauksen leikkaukset loisivat turvattomuutta, mikä lisäisi kotitalouksien säästötarvetta ja vähentäisi kulutusta. Niiden tuloksena olisimme vaarassa ajautua samanlaiseen taantumaan missä Saksa on tällä hetkellä.

Pohjoismailla parempi malli

Anderssonin mukaan Saksan tauti ole mikään poikkeuksellinen ilmiö, vaan sosiaalisten turvaverkkojen purkamisen luoma epävarmuus voisi aiheuttaa samanlaisen turvattomuuden huonon kierteen myös Ruotsissa.

– Saksan lisäksi myös Ranska ja Italia ovat ajautuneet taloudelliseen taantumaan, kun taas Ruotsi, Suomi ja muut pohjoismaat ovat pystyneet välttämään sen. Tämä ei johdu siitä, että meillä olisi viisaammat pääministerit, vaan siitä, että meillä on pohjoismainen malli, Andersson kehuu.

Hänen mielestään pohjoismaiden menestys globaalissa taloudessa on erinomainen osoitus siitä, että markkinavetoiselle anglosaksiselle mallille on olemassa kilpailukykyisempi ja oikeudenmukaisempi vaihtoehto.

Samaan hengenvetoon Andersson painottaa, että huoltosuhteen muuttuminen aikaisempaa epäedullisemmaksi ja talouden kiihtyvä globalisaatio tekevät hyvinvointivaltion rahoituksesta aikaisempaa haasteellisemman tehtävän.

– Ihmisten elinikä pitenee kaiken aikaa ja vanhenevasta väestöstä huolehtimiseen tarvitaan lisää resursseja. Veroja ei ole mahdollista korottaa kovinkaan paljon, koska verotuksemme ei voi poiketa valtavan paljon meitä ympäröivien maiden verotasosta, Andersson toteaa.

Hyvinvointi säilyy työaikaa lisäämällä

Tuottavuuden nousukaan ei tuo helpotusta rahoitusongelmiin, sillä sen mukanaan tuomat uudet resurssit kuluvat yksityisen ja julkisen sektorin palkankorotuksiin, jos veroaste säilyy muuttumattomana.

Anderssonin mukaan hyvinvointivaltioita ei voi säilyttää myöskään veroastetta alentamalla, sillä hyvälaatuisia palveluja ei pystytä tuottamaan halvalla.

Ainoa käytettävissä oleva keino hyvinvointivaltion rahoituksen turvaamiseksi myös tulevaisuudessa on se, että lisäämme elinaikana tehtyjen työtuntien määrää meitä edeltäviin sukupolviin verrattuna, Andersson väittää.

Hän uskoo, että hyvinvointivaltion rahoituksen edellyttämä jatkuvan talouskasvun oravanpyörä ei välttämättä joudu törmäyskurssiin kestävän kehityksen asettamien kasvurajoitteiden kanssa.

– Kaikki tuotannon kasvu ei ole haitaksi ympäristölle vaan ainoastaan sellainen, joka johtaa ympäristölle vahingollisen kulutuksen kasvuun, kuten esimerkiksi yksityisautojen käytön lisääntymiseen.

Andersson myöntää, että kestävän kehityksen kasvu-uralle pääseminen pakottaa meidät muuttamaan perusteellisesti nykyistä elämäntapamme.

– Tästä eteenpäin emme voi lisätä luonnonvarojen tuhlailevalle käytölle rakentuvaa kulutusta. Sen sijaan meillä on rajattomat mahdollisuudet nauttia nykyistä useammin esimerkiksi teatterista, musiikista, hyvästä ruuasta ja muista elämää rikastuttavista elämyksistä.

– Meidän tulisikin kehittää sellainen kulttuurillisesti suuntautunut yhteiskuntamalli, joka ei ole samalla tavalla resursseja tuhlaileva ja ympäristöä tuhoava, kuin nykyinen tavaroiden kuluttamiseen painottuva elämäntapamme, Andersson pohtii.

Markku Vuorio

Tukholma

Markku Vuorio

Pohjoismaat menestyvät yhteiskuntamallillaan hyvin maailmassa, kehuu Ruotsin LO:n pääekonomisti Dan Andersson.

Myös porvarillisten puolueiden keskinäiset voimasuhteen ovat muuttuneet rajusti. Viime valtiopäivävaaleissa rökäletappion kärsineen maltillisen kokoomuksen kannatus on kaksinkertaistanut noin 30 prosentin tuntumaan.

Kokoomuksen kannatuksen nopean kasvun on selitetty johtuvan sen politiikan tavoitteissa tapahtuneilla muutoksilla. Tämän tulkinnan mukaan puolue olisi uuden puheenjohtajansa Fredrik Reinfeldin valtakaudella lähentynyt poliittista keskustaa ja muuttunut ruotsalaisen mallin hylkäämistä tavoittelevasta muutosvoimasta järjestelmän perusrakenteet hyväksyväksi maltilliseksi uudistajaksi.

Viime valtiopäivävaaleissa hyvin menestynyt kansanpuolue on sen sijaan menettänyt noin kolmanneksen silloisesta 15 prosentin kannatuksestaan. Keskustapuoleen kannatuslukemat ovat heilahdelleet 6 prosentin kummallakin puolen ja kristillisdemokraattien kannatus pudonnut 4 prosentin äänikynnyksen tuntumaan, minkä vuoksi puolue on vaarassa pudota valtiopäiviltä.

Porvarillisten puolueiden tärkein viesti kansalaisille on ollut se, että demarihallitukselta puuttuvat tarvittavat keinot työllisyyden kasvun käynnistämiseksi. Työllisyyden kasvua jarruttavien esteiden purkamiseksi porvarilliset puolueet esittivät syyskuussa yhteisen ohjelman. Ne vakuuttavat sen toteuttamisen luovan edellytykset 50 000–100 000 uuden työpaikan syntymiselle.