Tehtävä on vaativa.
Kesälomat on perinteisesti pyritty pitämään kesällä. Tämä onkin järkevää,
koska muuten kesäloma lipsahtaa helposti kevät-, syys- tai talvilomaksi.
Kesäksi käsitetään tässä yhteydessä se aika vuodesta, jona ei sada lunta eikä
rakeita, yöpakkaset ovat maltillisia ja sijoittuvat pääsääntöisesti aamuyön
tunteihin ja jolloin auringosta on yksimielisesti kirjattuja näköhavaintoja.
Mutta mistä tietää, mille päiville Suomen suvi tänä vuonna sattuu?
Virallisesti viisaiden ennusteista ei juuri ole tukea tuumaajalle. Säätieteilijä ei
sano mitään tai lipsauttaa oikein pahasti painostettuna, että tuli mitä tuli, niin
tarpeeksi pitkän aikavälin tilastoihin se kyllä mahtuu ja on ihan normaalia.
Yhteiseksi onneksi on sentään niitäkin, jotka eivät tietojaan pihtaa. Maassa on
sankea joukko itse itsensä opettaneita enteiden ja tunnusmerkkien tuntijoita, jotka
lukevat Luonnon Suurta Kirjaa sujuvasti ja surkeilematta ja antavat auliisti apuaan
tiedottomille.
Pienissä piireissä kuuluisa Hallavaaran ukko on havainnut, että heillä päin
sorsalinnut rustaavat pesiään rantarääseikköihin suurin piirtein puolen metrin
korkeuteen, mikä ennustaa hienoista tihkusadetta juhannuksen edelle.
Ei siis lomia kesäkuun alkuun. Ennusteen hinta viisi euroa.
Suppeiden asiantuntijajoukkojen aivan erityisesti arvostama Märkäojan äijä on
kirjannut vahakantiseen vihkoonsa, että Oulujärvellä lahnat opettelevat laiduntamaan
rantapellon oraassa. Tämä on äijän suvussa aina 1700-luvulta säilyneen perimätiedon
mukaan taattu etiäinen kolakoista ilmoista ja tasaisesta vedentulosta juhannuksesta aina
Jasminin päivään.
Kahdeksan euroa.
Harvojen vihkiytyneiden ja valittujen syvästi kunnioittama Kosteikon paappa, jonka
asuinpaikka on Vetelin Peltomaa, on havainnut, että jäniksen sänkipojilla on
käpälissään selvästi räpylämäistä muotoa. Paapan jo rippikoulukesänään
aloittamien muistiinpanojen mukaan tämä tietää kaatosateita ja tulvia Hermannin
päivästä hamaan elokuun puoliväliin.
Kymmenen euroa ynnä paikallispuhelumaksu.
Samalla kannalla on myös muutamien uskollistensa lujaa luottamusta nauttiva
Vesivehmaan faari, joka kuuli niin selvästi kuin puolikuuro suinkin pystyy ikään kuin
natinaa taikka kitinää tahi vienoista vikinää vappujuhlille pyöräillessään.
Saattoi tosin olla torvisoittoakin.
Ei siis lomalle ainakaan ennen Marjattaa. Kahdeksan euroa.
Useiden alan harrastajien tarkalla korvalla kuuntelema Lokalahden ukko ennustaa
kahdelle elokuun viimeiselle viikolle taivaiden repeämistä, maanjäristyksiä,
heinäsirkkaparvia, kottaraisen kokoisten hirvikärpästen hyökkäyksiä,
oopperaesitysten peruutuksia ja muuta kamalaa.
Yksitoista euroa ynnä kulut.
Kannattaa siis harkita toisenkin kerran, lomaileeko ainakaan ennen Pirkan päivää.
Koko korttelin korkealle noteeraama Huikan taata Kolmannelta linjalta kertoo kuulleensa
pitkin kevättä rantapirun surkeaa valitusta etelän suunnasta. Rantapirun voihkehan on
tunnetusti vakavasti otettava ilmoitus siitä, että lunta on tulossa tupaan ja tasaista
vilutusta riittää, väitti kalenteri mitä väitti. "Huutaa kuin rantapiru myrskyn
edellä", sanottiin Hailuodossakin.
Tuopin jos pistät.
Niin synkältä näyttää, että piti oikein asiakseen soittaa kaikkien
ennustajaukkeleiden kantaisälle Likolammin Reinolle, joka sattuu olemaan tuttu Oulun
yöjunan ravintolavaunusta. Reino on kerran saanut kaksarin kiinni Vermossa ja arvannut
vuonna 1989, minä päivänä leijonaklubin romuauto vajoaa jäihin, niin että
pätevyydestä löytyy vahvaa näyttöä.
Mitenkä se nyt oikeasti on, milloin kesäloma kannattaa ottaa?
Ihan milloin sattuu saamaan. Ainahan lomailu työolot voittaa.
Mutta entä kaikki nämä synkät puheet hirveistä säistä?
Pelkkää kokeneen arvailijan ammattitaitoa. Totta kai lomailijalle kannattaa
povata karmeita kelejä. Jos käykin niin, että aurinko paistaa, harva tulee valittamaan
saati vaatimaan rahojaan takaisin. Ja jokaisen ennustajan menestyksen ehdoton ehtohan on,
että maksaja on tyytyväinen. Sen nyt ymmärtää tutkinnoittakin.