Tehtävä on vaativa.

Kesälomat on perinteisesti pyritty pitämään kesällä. Tämä onkin järkevää, koska muuten kesäloma lipsahtaa helposti kevät-, syys- tai talvilomaksi.

Kesäksi käsitetään tässä yhteydessä se aika vuodesta, jona ei sada lunta eikä rakeita, yöpakkaset ovat maltillisia ja sijoittuvat pääsääntöisesti aamuyön tunteihin ja jolloin auringosta on yksimielisesti kirjattuja näköhavaintoja.

Mutta mistä tietää, mille päiville Suomen suvi tänä vuonna sattuu?

Virallisesti viisaiden ennusteista ei juuri ole tukea tuumaajalle. Säätieteilijä ei sano mitään tai lipsauttaa oikein pahasti painostettuna, että tuli mitä tuli, niin tarpeeksi pitkän aikavälin tilastoihin se kyllä mahtuu ja on ihan normaalia.

Yhteiseksi onneksi on sentään niitäkin, jotka eivät tietojaan pihtaa. Maassa on sankea joukko itse itsensä opettaneita enteiden ja tunnusmerkkien tuntijoita, jotka lukevat Luonnon Suurta Kirjaa sujuvasti ja surkeilematta ja antavat auliisti apuaan tiedottomille.

Pienissä piireissä kuuluisa Hallavaaran ukko on havainnut, että heillä päin sorsalinnut rustaavat pesiään rantarääseikköihin suurin piirtein puolen metrin korkeuteen, mikä ennustaa hienoista tihkusadetta juhannuksen edelle.

Ei siis lomia kesäkuun alkuun. Ennusteen hinta viisi euroa.

Suppeiden asiantuntijajoukkojen aivan erityisesti arvostama Märkäojan äijä on kirjannut vahakantiseen vihkoonsa, että Oulujärvellä lahnat opettelevat laiduntamaan rantapellon oraassa. Tämä on äijän suvussa aina 1700-luvulta säilyneen perimätiedon mukaan taattu etiäinen kolakoista ilmoista ja tasaisesta vedentulosta juhannuksesta aina Jasminin päivään.

Kahdeksan euroa.

Harvojen vihkiytyneiden ja valittujen syvästi kunnioittama Kosteikon paappa, jonka asuinpaikka on Vetelin Peltomaa, on havainnut, että jäniksen sänkipojilla on käpälissään selvästi räpylämäistä muotoa. Paapan jo rippikoulukesänään aloittamien muistiinpanojen mukaan tämä tietää kaatosateita ja tulvia Hermannin päivästä hamaan elokuun puoliväliin.

Kymmenen euroa ynnä paikallispuhelumaksu.

Samalla kannalla on myös muutamien uskollistensa lujaa luottamusta nauttiva Vesivehmaan faari, joka kuuli niin selvästi kuin puolikuuro suinkin pystyy ikään kuin natinaa taikka kitinää tahi vienoista vikinää vappujuhlille pyöräillessään. Saattoi tosin olla torvisoittoakin.

Ei siis lomalle ainakaan ennen Marjattaa. Kahdeksan euroa.

Useiden alan harrastajien tarkalla korvalla kuuntelema Lokalahden ukko ennustaa kahdelle elokuun viimeiselle viikolle taivaiden repeämistä, maanjäristyksiä, heinäsirkkaparvia, kottaraisen kokoisten hirvikärpästen hyökkäyksiä, oopperaesitysten peruutuksia ja muuta kamalaa.

Yksitoista euroa ynnä kulut.

Kannattaa siis harkita toisenkin kerran, lomaileeko ainakaan ennen Pirkan päivää.

Koko korttelin korkealle noteeraama Huikan taata Kolmannelta linjalta kertoo kuulleensa pitkin kevättä rantapirun surkeaa valitusta etelän suunnasta. Rantapirun voihkehan on tunnetusti vakavasti otettava ilmoitus siitä, että lunta on tulossa tupaan ja tasaista vilutusta riittää, väitti kalenteri mitä väitti. "Huutaa kuin rantapiru myrskyn edellä", sanottiin Hailuodossakin.

Tuopin jos pistät.

Niin synkältä näyttää, että piti oikein asiakseen soittaa kaikkien ennustajaukkeleiden kantaisälle Likolammin Reinolle, joka sattuu olemaan tuttu Oulun yöjunan ravintolavaunusta. Reino on kerran saanut kaksarin kiinni Vermossa ja arvannut vuonna 1989, minä päivänä leijonaklubin romuauto vajoaa jäihin, niin että pätevyydestä löytyy vahvaa näyttöä.

Mitenkä se nyt oikeasti on, milloin kesäloma kannattaa ottaa?

– Ihan milloin sattuu saamaan. Ainahan lomailu työolot voittaa.

Mutta entä kaikki nämä synkät puheet hirveistä säistä?