Perustuslaki on nyt hyväksytty kuuden jäsenmaan parlamenteissa ja Espanjan kansanäänestyksessä. 77 prosenttia espanjalaisista äänestäjistä sanoi "Sí!". Myös maan ay-liike katsoi Euroopan palkansaajien valtaenemmistön tapaan, että luonnos perusoikeusasiakirjoineen on niin hyvä, että kannattaa sanoa ""Kyllä!".

Useissa jäsenmaissa kuten Suomessa ja Ruotsissa parlamentit käsittelevät asian ja haluavat uuden perustuslain. Kansanäänestyksiä on myös tulossa: lähiaikoina käyvät uurnilla mm. ranskalaiset ja hollantilaiset brittien päättäessä koko kierroksen ensi vuoden puolella.

Juuri Ranskassa tilanne on äärimmäisen täpärä vajaat kaksi viikkoa ennen kansanäänestystä 29.5. Ranskan keskustelu ottamisesta tai jättämisestä on ollut erinomaisen palkansaajakeskeistä, joten asiaa on hyvä katsoa tarkemmin. Tuleva äänestys kun jakaa myös maan ay-liikkeen jyrkästi kahtia.

Ranskan kolmesta suuresta järjestöstä CFDT haluaa perustuslain. CGT (aiemmin likeiset suhteet maan kommunistipuolueeseen) ja FO (syndikalistinen) taas vastustavat.

CGT ja FO väittävät, että uusi perustuslaki heikentää mahdollisuuksia rakentaa sosiaalista

Eurooppaa laajentumisenkin paineissa. CFDT taas katsoo kymmenien veljesjärjestöjen (mm. SAK:n ja kaikkien uusien jäsenmaiden ay-järjestöjen) tapaan, että Eurooppa ei pärjää globalisaation paineissa ilman uusia pelisääntöjä. Ja ay-liikkeen uurastuksen tuloksena saamme perusoikeusasiakirjan, joka ilman muuta vahvistaa ay-liikkeen toimintaedellytyksiä.

Ranska saattaa siis kaataa koko prosessin, onhan se niin keskeinen maa. Mutta eivät EU ja Eurooppa tähän vielä kaadu. On hyvä muistaa, että Ranskan sopimusta vastustavat äärioikeisto ja -vasemmisto eivät äänestä Euroopasta vaan maan sisäisistä ongelmista. Tällöin mm. on otettu aseeksi vielä alkumatkalla oleva palveludirektiivi, jollaisen EU ilman muuta tarvitsee. Ja erityisesti pelotellaan uusien jäsenmaiden "uhalla".

Uusien jäsenmaiden (ja myös 2007 liittyvien Bulgarian ja Romanian) palkansaajat ja kansalaiset ansaitsevat kaiken tukemme ja solidaarisuutemme. Elintasokuilu on totta, mutta se voidaan kuroa umpeen vain länsieurooppalaisen (ml. pohjoismaisen) yhteiskunta- ja työmarkkinamallin pohjalta. Eikä sen tarvitse olla toivoton tehtävä: jo nyt uusista jäsenmaista Slovenia on Kreikan ja Portugalin edellä elintasovertailuissa. Jotkut alueet kuten Praha ja Bratislava taas ovat jopa EU:n keskitasoa bkt-tilastoissa.

EU:n suuresta laajentumisesta saadut vuoden mittaiset kokemukset ovat pääosin myönteisiä. Esimerkiksi uusista jäsenmaista selvästi suurimmassa Puolassa on EU:n suosio kasvanut kovasti talouskasvun kiihdyttyä. Kasvua maa toki tarvitseekin mm. 20 prosenttia työttömyysasteen alentamiseksi.

Jotta viime kuukausien myönteinen kehitys uusien jäsenten näkökulmasta jatkuisi, on nykyistä vahvempi ja aktiivisempi ay-liike välttämättömyys. Tämä merkitsee myös

entistä vahvempaa Euroopan tason toimintaa eli järjestömme EAY:n voimistamista entisestään.

Eli toivokaamme, että niin ranskalaiset kuin muutkin eurooppalaiset oivaltavat uuden perustuslain tarpeellisuuden.