– Arvioimme ILO:ssa, että siirtolaisina eläviä työntekijöitä on perheenjäsenineen eri puolilla maailmaa ainakin 100 miljoonaa eli kaksi kolmannesta kaikista syntymämaansa ulkopuolella elävistä ihmisistä, sanoo järjestön toimitusjohtaja Kari Tapiola.

Tapiola sanoo, että myös globalisaatio ruokkii merkittävällä tavalla siirtolaisuutta ja ihmiskauppaa aiheuttamalla taloudellista epävarmuutta ihmisten vakiintuneessa elinympäristössä.

– Avautuneet markkinat, varsinkin kehitys- ja siirtymätalouksien maissa, ovat horjuttaneet perinteistä teollisuustuotantoa ja kauppaa sekä lisänneet työttömyyttä ja köyhyyttä.

Siirtotyöläisyydessä on Tapiolan mukaan lisäksi useita erityisen huolestuttavaa piirrettä.

Ensinnäkin naisten osuus näiden työläisten keskuudessa on kasvanut jo puoleen. Toiseksi, työntekijöiden rikollinen salakuljetus lisääntyy jyrkästi, kuten mm. Välimerellä on nähty. Vaikeita ongelmia on syntynyt myös siirtolaisten syrjinnästä, heihin kohdistuvasta muukalaiskammosta ja väkivallasta.

Hyvinvoinnin jakoa tarvitaan

Siirtolaisuuden aiheuttamista moninaisista pulmista huolimatta Tapiola kavahtaa rajojen sulkemista tai kansainvälisen yhteistyön rajoittamista.

– Kun nämä siirtolaisuusongelmat ovat yhteisiä, niitä on myös yhdessä ratkottava. Työn ja hyvinvoinnin uusjako on maailmassa tarpeen. Nyt tämä jako on niin vino, että merkittävä osa maapallon asukkaista ei hyödy globalisaatiosta mitään, vaan saa tuntea nahoissaan yksin sen haitat.

Tapiolan mielestä globalisaatiosta selvitään parhaiten hoitamalla omat asiat kunnolla. Hän hoputtaa Suomelle myös strategiaa, jolla löydetään vaihtoehdot muualle siirtyvälle tuotannolle.

– Mutta sekin pitäisi muistaa, että kasvu rajojen toisella puolella merkitsee uusia vienti- ja tuotantomahdollisuuksia, Suomen tapauksessa vaikkapa Baltiaan ja Venäjälle. Ja kyllä Kiinaankin muuta viedään kuin työpaikkoja.

Puolet työläisistä ei saa järjestäytyä

Työelämän perusoikeudet ovat Kari Tapiolan arkipäivää ja ruisleipää ILO:ssa. Hänen tehtäviinsä kuuluu valvoa, että oikeutta järjestäytyä ja neuvotella kollektiivisesti työehdoista kunnioitetaan mahdollisimman tarkkaan maailman joka kolkalla. Perusoikeudet kieltävät myös pakko- ja lapsityön käytön sekä syrjinnän.

Paitsi seuraa ja valvoo, ILO myös avustaa perusoikeussopimusten ratifiointia ja toteutusta.

– Noin puolet ILO:n tekemästä kehitysyhteistyöstä kohdentuu lujittamaan perusoikeuksia. Järjestön suurin tämänhetkinen ohjelma pyrkii kitkemään lapsityön ja uusin ohjelma tähtää pakkotyötä vastaan.

– Globalisaation rajusti lisäämän ihmiskaupan torjunta ja sen uhrien pelastaminen ovat myös järjestön erityisen huomion kohteena.

Tapiola sanoo, että kaikkien perusoikeussopimusten ratifiointi on myötätuulessa maailmalla. Nihkeimmin eteenpäin päästään järjestäytymisen kanssa.

– Vaikka valtaosa maista hyväksyy ammatillisen järjestäytymisen ja kollektiivisen neuvotteluoikeuden, monet suuret, kuten Kiina, Intia, Yhdysvallat, Brasilia ja Iran lipeävät edelleen eri syistä tästä joukosta. Noin puolet maailman työvoimasta elää yhä maissa, jotka eivät näitä sopimuksia ole hyväksyneet.

Tapiola sanoo ILO:n valmistelevan paraikaa yleiskatsausta järjestäytymisoikeudesta kesäkuun työkonferenssille.

Mister maailma palaa palstoille

Kari Tapiolaa, 58, voi nimittää juuri suurentelematta suomalaisen ay-liikkeen mister maailmaksi.

Toimittajana 1966 aloittanut Tapiola siirtyi 1970-luvun alussa SAK:n kv-sihteeriksi. Siltä postilta hän vaihtoi New Yorkiin, YK:n monikansallisia yhtiöitä tutkivaan keskukseen ja sieltä Pariisiin, OECD:n ay-komitean TUACin pääsihteeriksi. Puolivälissä 1980-lukua Tapiola palasi SAK:hon ensin tiedotuspäälliköksi ja 1988 kv-asioiden päälliköksi. ILO:n huippujohtoon hän on kuulunut 1996:sta lukien.

Varsinkin varttuneempi ay-väki tuntee Tapiolan hyvin. Ahkerana kirjoittajana hän on tuttu myös niille Palkkatyöläisen lukijoille, jotka seurasivat lehteä erityisesti 1980-luvulla.

ILO-aikanaan Tapiola on enimmäkseen vain puhunut julkisuudessa, mutta palaa nyt kahdeksan vuoden tauon jälkeen omalla palstallaan Palkkatyöläisen sivuille.

Eero Kosonen