vane.jpg (302 bytes)

ajan.jpg (4918 bytes)

SAK:n valtuutetut vaativat:

Yritystenkin kannettava yhteiskuntavastuuta

pi-nu.gif (132 bytes)  Säännöt tekeille paikallisedustajan ansiokorvauksista

vi-ne-pi.gif (120 bytes)  SAK:n valtuutettujen puheenvuoroissa vaadittiin yrityksiltä yhteiskuntavastuuta, yt-neuvotteluista farssin sijaan todellisia, tuponkin irtisanomista vaadittiin, koska työnantajat ovat irtisanoutuneet työllisyystupon työllistämisestä. Puheissa vilisivät optiot, irtisanomisilla vedätetyt pörssikurssit, yt-lain uudistusvaatimukset sekä yleinen huoli työstä ja työntekijöiden kohtelusta.

– SAK on korostanut eettisten pelisääntöjen merkitystä kansainvälisessä yritystoiminnassa. Olemme vaatineet yrityksiä kunnioittamaan ihmisoikeuksia ja työelämän perusoikeuksia. Nyt näyttää olevan aika laajentaa vaatimuslistaa, sanoi SAK:n hallituksen varapuheenjohtaja Pekka Ahmavaara ja lisää, että on vaadittava yrityksiltä yhteiskuntavastuuta myös omasta työvoimastaan ja sen kohtelusta.

– Meidän on seurattava yrityksen toimia ja julkistettava kansainvälisestikin moraaliltaan kyseenalaisesti toimivat yhtiöt sekä painostettava niitä yhdessä kuluttajien kanssa.

Kuluttajat ovat Ahmavaaran mukaan vahva voima. Yritysten asiakkaat osaavat valikoida tuotteensa yrityksistä, jotka kantavat yhteiskuntavastuunsa, ja voivat boikotoida vastuuttomia yrityksiä.

– SAK ja muut palkansaajajärjestöt yhdessä on maan ylivoimaisesti suurin kuluttajaliike. Jos he kääntävät peukalonsa alaspäin jonkin yrityksen kohdalla, se on menoa. Tämän uhan edessä luulisi yhteiskuntavastuunkin maistuvan, arvioi Ahmavaara.

Valtuutettu Jukka Kärnä Metalliliitosta vaati yrityksiä kantamaan yhteiskuntavastuunsa. Se merkitsee nyt pidättäytymistä irtisanomisista. Monet ovat toimineetkin vastuullisesti, mutta nyt on ajattelu muuttunut. Irtisanotaan ikään kuin varmuuden vuoksi. Vaikka monella alalla on nyt hieman paremmat näkymät.

– Metalliliittokin on tupossa mukanaololla tähdännyt työllisyyden parantamiseen. Nyt odotan työnantajan kantavan oman vastuunsa. Seuraavaan sopimukseen pitää saada ainakin osittaisuudistuksia muutosturvasta. Ei pidä puhua muutosturvarahasta vaan todellisesta muutosturvasta, esimerkiksi koulutuksesta ym. työllistymisen edellytysten parantamisesta.

Yt-laki ulotettava kuntapuolellekin

Leena Turunen KTV:stä arvioi, että 12.12. mielenosoituspäivä on kunta-alallakin perusteltu. Hänen mukaansa kunnissa ollaan viehättyneitä palvelujen uusista tuotantomalleista. Ja kuntatyönantajallakin on houkutus lyhytnäköisiin säästöihin.

– Julkisella sektorilla kopioidaan yksityisen puolen johtamisoppeja. Haluamme estää vastuuttoman työnantajapolitiikan leviämistä kunta-alalle, korosti Turunen.

Heikki Alanoja KTV:stä vaati yt-lain uudistamista ja sen ulottamista kunta-alalle.

Anne Puntanen samasta liitosta arvioi, että uudistettavaa yt-lakia tarvitaan niin kunnissa, seutukunnissa kuin kuntayhtymissäkin.

KTV:n Pauli Korhonen totesi, ettei Kiina-ilmiö ole ainut, jolla työnantaja yrittää irti työvoimastaan. Töiden liikakuormitus aiheuttaa jo pakoa.

Birgit Kuusenaho KTV:stä totesi kuntien kilpailun työvoimasta kiristyvän. Joka kolmas lähtee lähivuosina eläkkeelle. Kunta-ala ei houkuttele yksityistä puolta matalammilla palkoilla, heikoilla palvelusuhteen ehdoilla ja määräaikaisuuksilla.

Juha Bilund KTV:stä muistutti, että viime syksynä tehtiin matalatasoinen tupo työllistämisen nimissä. Mutta kuka on pitänyt kiinni velvoitteista. Työnantajat näyttävät livenneen ja niillä ovat otteet koventuneet. Tähän on vastattava.

– Työpaikkojen aktiivit vaativat kovempia lääkkeitä. Sanotaan tupo irti ja neuvotellaan parempi sopimus. Ja irtisanomissuoja pitää saada eurooppalaiselle tasolla, vaati Bilund.

Aikalisä kilpailuttamiseen

VAL:n Hannu Viherpuro vaati toimia hyvinvointipalvelujen pelastamiseksi yksityistämiseltä ja turhalta kilpailuttamiselta.

– Kilpailutusinnossa tarvitaan aikalisä, jotta julkisen sektorin markkinaehtoistamiseen tulisi jotain järkeä. Tarvitaan ohjelmaa, jossa määritellään pelisäännöt hyvinvointipalvelujen järjestämiselle ja rahoittamiselle. Ohjelmassa määriteltäisiin palvelut ja tehtävät, jotka julkisen sektorin tulisi tuottaa itse. Lisäksi kartoitettaisiin tehtävät, joissa kilpailuttaminen olisi mahdollista.

– Valtiosektorilla käynnistetään palvelutuotannon tuottavuuden toimenpideohjelmaa. Näyttää siltä, että tuottavuuden nimissä ydintoimintojen ympärillä olevat tukipalvelut halutaan ulkoistaa. Kuntasektorilla on sama suuntaus, Viherpuro muistuttaa.

VAL:n Annikki Jordanin mielestä palkansaajan huoli toimeentulosta on aiheellinen. Kilpailuttaminen on lisännyt turvattomuutta.

– Kansantalous maksaa aikanaan hyvinvointipalvelujen markkinakokeilut. Nyt listimislistalla ovat kiinteistö-, siivous- ja tukipalvelut. Eikä näistä neuvotella henkilöstön kanssa, muistutti Jordan ja lisäsi, että aikalisä kilpailuttamiselle olisi todella tarpeen.

Kari Lempinen Postiliitosta muistutti, että tupoilla haluttiin rakentaa silta pahempien aikojen yli. Nyt hänen mukaansa onkin aihetta kysyä, ovatko kaikki sopimusosapuolet hoitaneet tonttinsa.

– Miksei nyt satsata koulutukseen ja eikö olisi aina investoida työntekijöihin.

Kari Hujanen VAL jyrisi, ettei köyhyyttä pidä laillistaa sallimalla matalapalkkatyöt palvelualoille. Muutenkin meillä epätyypilliset työsuhteet ovat lisänneet köyhyyttä.

Seppo Seppelin Merivartioliitosta kannatti Vihervuoren ehdotusta aikalisän ottamisesta kilpailuttamisessa.

– Merivartioliitonkin jäsenten veneistä on jo otettu pohjatappi pois. Miten työnantaja luulee kilpailevan tulevaisuudessa työvoimasta — näinkö?

Hyvä tulos ja väkeä ulos

Ellen Helo PAMista totesi, että tämän päivän tilanne työpaikoilla on kummallinen.

– Tavallinen ihminen luulisi, että kun Keskolla on historian paras vuosi, niin sillä menee hyvin. Mutta ei, Citymarketeista pitää saada porukkaa ulos. Lisäksi johto vaatii prosenttikorotuksia, jotka tuovat kaupan pienipalkkaisille entistä pienempiä korotuksia. Työnantajaa ei kiinnosta, tuleeko palkalla toimeen?

PAMin Helena Koskiniemi pitää loukkaavina puheita matalan tuottavuuden aloista. Alan työntekijät kokevat osa-aikaisuuden ja vuokratyön — eivätkä useinkaan vapaaehtoisesti.

– Meillä säädellään suhdanteita päivittäin, hän muistutti teollisuuden edustajille, koska siellä lomautetut saavat työttömyyskorvauksia.

Koskiniemi pelkää Holmin ja Vihriälän mallin lisäävän osa-aikaisuutta, mikä johtaa siihen, että entistä useampi joutuu tekemää kahta työtä tai käyttämään tukia elääkseen.

Jaana Matilainenkin samasta liitosta halusi muistuttaa lasten syntyvän perheisiin ja tuleviksi veronmaksajiksi. Näin hän toivoi yhteiskunnan uusintamisen kustannusten tasaamista.

Kari Nurmirinta Merimies-Unionista kertoi meriklusterin työllistävän vaikutuksen ulottuvan 47 000 suomalaiseen palkansaajaan. Jos hallitus ei tue alaa, niin Nurmirinnan mukaan liitto taistelee jäsentensä puolesta.

Esa Pitkälä AKT:stä kummeksuu, kun rikkaassa Suomessa on menossa räikeä edunvalvontataistelu. Ay-liikkeen keinotkin saisivat olla vähän rajummat kuin vartin neuvottelut.

Kummallisuuksien sarjaan kuuluu Pitkälän mukaan myös se, että valitusvirsiä nyt joikaavat suurituloisimman ja verohelpotusten saajat — eivät köyhät ja työttömät.

Veronalennuksetkaan eivä tunnu riittävän

Metallin Lars-Olof Karlström ihmettelee, eikö yritysjohtajilla ole ammattitaitoa, kun yritysten verojen alennuksetkaan eivät tunnu riittävän. Pörssikurssien lihottamisen sijasta pitää satsata koulutukseen ja uudelleensijoittumisohjelmilla lieventää irtisanomisten seurauksia.

Sari Helminen Metallista piti yrityskentän veronalennusten vastaanottoa hämmästyttävänä. Eikö mikään riitä? Suomi on näissä veroissa jo EU:n alakastissa. Nyt olisi itkun sijasta keskityttävä investointeihin ja koulutukseen.

Tuomo Alanen Paperiliitosta penäsi, ovatko työllisyyspuskurirahat välineet osakkeisiin ja optioihin. Massiivisten irtisanomisten johdosta työnantaja tupon osapuolena on menettänyt uskottavuutensa.

Esko Mononen Metallista arvioi työnantajapolitiikan koventuneen, joskin hänellä on kokemusta inhimillisemmistäkin ajoista.

– Aikanaan Outokummussa kaivosta lopetettaessa löydettiin yhteisymmärrys, mutta kun nyt esitimme työaikapankkia lomautusten sijaan, ei työnantaja ole edes vaivautunut vastaamaan.

Merja Häkkinen Puuliitosta on havainnut yleisemminkin siirrytyn lomautuksista irtisanomisiin.

Kemianliiton Kari Jäppinen paheksui sitä, että Orion irtisanoo 300 ja samanaikaisesti päättää lisäosingoista, joita maksetaan enemmän kuin mitä irtisanomisilla säästetään.

– Jos meno jatkuu tällaisena, niin sen päässä on vain yhteenotto, otaksui Jäppinen.

Seppo Koskinen Rakennusliitosta ei luvannut hyviä tyylipisteitä ay-liikkeellekään toimintapäivästä. Hajanaisilla toimilla ei meidän maine kasva.

– Seuraavalla sopimuskierroksella pitää saada parannuksia työsuhdeturvaan. Niiden pitää olla keskeinen osa sopimusneuvotteluja, vaati Koskinen.

Onko työnantaja irtisanoutunut tuposta?

Seppo Riihikoski SEL vaati yt-lain terävöittämistä siten, että sitä voitaisiin käyttää ennakoivasti. Hän ehdotti myös selvitettäväksi, pitäisikö työnantajan katsoa irtisanoutuneen tuposta.

Reijo Korhonen Viestintäliitosta totesi, että nyt on ilmeisesti trendikästä irtisanoa. Tessit ovat sitovia, mutta entä sitten jos toinen osapuoli ei noudata niitä.

Korhonen myös kysyi, tarvitaanko meillä yrityksiä, joilla ei ole varaa maksaa palkkaa.

Esko Kosonen Puuliitosta arvioi yt-neuvotteluista tulleen työnantajan yksipuolisia tiedotustilaisuuksia. Kun ei haluta etsiä todellisia vaihtoehtoja, on laki osoittautunut toimimattomaksi.

Keijo Larila Metalliliitosta arvelikin, että ay-liikkeen pitää jatkossa tehdä kvartaalitalouteen sopivia neljännesvuoden mittaisia sopimuksia.

Seppo Saari Sähköliitto arvioi, että jos vain palkansaajat kantavat huolta yhteiskuntavastuusta, niin uudesta tuposta on turha haaveilla. Yritykset ovat hänen mukaansa nyt kaatamassa vaivalla rakennetun konsensuksen.

Jarmo Matikka Metallista ihmetteli tarvetta ulkomaalaiseen työvoimaan. Mihin töihin? Hän kysyi. Julkista sektoriakin ollaan ajamassa alas, vaikka sen on merkittävä työllistäjä. Matikka oli tyytyväinen PAMin Jaana Matilainen puheenvuoroon perheiden asemasta ja totesi, ettei etujakaan leikkaamalla synny työpaikkoja.

Rakennusliiton Jouni Kormu piti ahneutta muoti-ilmiönä. Suomi on kilpailukykyinen veromaakin. Hän arveli, että 12.12. menee hulinaksi, jos neuvottelut eivät onnistu.

Ahti Santaharju Metalliliitosta kehotti työnantajia työllistämään. Siihen ei olisi mitään estettä, koska nousu on ovella, omistajat ovat tehneet isoja tilejä, hallitus avittanut veroratkaisuilla ja Suomi on noussut kilpailukykyisimmäksi maaksi.

Pekka Pörsti Metallista muistutti, että nuorten työllistämismahdollisuus alle tessien on tuomittava. Palvelualojen lähtöpalkat ovat jo nyt lähellä toimeentulorajaa eikä teollisuus siihen kaadu, jos se maksaa nuorillekin tessien mukaan.

 

 

Säännöt tekeille paikallisedustajan ansiokorvauksistaalkuun

vi-ne-pi.gif (120 bytes)  SAK:laista liikettä alue- ja paikallistason työryhmissä ja kehittämishankkeissa edustavien ay-aktiivien ansionmenetyksistä tehdään lähimmän vuoden kuluessa selvitys ja menetysten kompensoinnista pelisäännöt.

Vuosia SAK:n valtuustoakin hiertänyttä ansiokompensaatiota ajoi tällä kertaa läpi viisi ammattiliittoa lähes identtisillä aloitteilla.

Valtuusto antoi SAK:n toimistolle selvitettäväksi alue- ja paikallistason ay-edustuksen koko kirjon ja varsinkin sen, mitkä edustukset ovat liikkeelle välttämättömiä. Kun tähdelliset paikat on kartoitettu, SAK ja liitot sopivat yhdessä ay-aktiivien kustannusten korvausjärjestelmästä.

Aktiiveille ei tätä nykyä makseta korvausta paikallisten hakkeiden ja kehitystoimien valmistelusta ja he menettävät ansioitaan päiväsaikaan pidettävien kokousten vuoksi.

Vain maakuntien yhteystyöryhmien ja eri alojen tutkintotoimikuntien jäsenille palkkamenetyksiä korvataan. Muuten vakiintuneista edustuksista saa vain kokouspalkkion ja matkakulut.

Valtuusto pisti PAMin aloitteen pohjalta SAK:n selvittämään vastentahtoista yrittäjyyttä. Tällaisia "laatutakuuyrittäjiä" viljellään liiton mukaan mm. siivouksessa. Siistijä tekee työtä yrittäjyyden ja työsuhteen välimaastossa omalla riskillään ja työt osoittavan firman alihankkijana.

Palkollisiin verrattavissa olevan yrittäjäsysteemin luominen siivouskonsernien sisälle vähentää konsernin palkkalistoilla olevien työtunteja. Myös alan kilpailu vääristyy, kun "laatutakuuyrittäjät" polkevat hintoja työaikojaan venyttämällä.

KTV:n ja VTY:n aloitteessa kiinnitettiin huomiota oppilaitosten vinoutuneeseen yrittäjäkoulutukseen, kun työehto ja -lakitietous sekä henkilöstötyö jää opetuksessa usein mopen osille.

SAK sai PAMin, KTV:n ja VTY:n aloitteen pohjalta velvoitteen ajaa työttömyysturvaan sellaista muutosta, että kausityöntekijä saisi täyttä työttömyysrahaa riippumatta siitä, onko hänet lomautettu tai työ keskeytetty työsopimusehdon perusteella. Kunnissa pelätään esim. koulunkäytiavustajien jäävän kesäviikoiksi ilman työttömyysturvaa, kun työnteon ja palkanmaksun keskeytyksestä voidaan uuden työsopimuslain mukaan sopia työsopimuksella eikä avustajaa tarvitse enää lomauttaa.

Valtuusto nosti SAK:n budjettitavoitelistalle myös tullilaitoksen vaikea työvoimapulan. VTY:n mukaan erityisesti maan kaakkoiskulman raja-asemilla ja satamissa kiellettyä yksintyöskentelyä on jouduttu lisäämään ja tullin perustehtävien hoitokin jo veitsen terällä.

Palkkatyöläinen 10.12.2003 nro 10/03

hava500.jpg (350 bytes)

Palkkatyöläisen etusivullealkuun

ne339999.gif (51 bytes)