– SAK on korostanut eettisten
pelisääntöjen merkitystä kansainvälisessä yritystoiminnassa. Olemme vaatineet
yrityksiä kunnioittamaan ihmisoikeuksia ja työelämän perusoikeuksia. Nyt näyttää
olevan aika laajentaa vaatimuslistaa, sanoi SAK:n hallituksen varapuheenjohtaja Pekka
Ahmavaara ja lisää, että on vaadittava yrityksiltä yhteiskuntavastuuta myös
omasta työvoimastaan ja sen kohtelusta.
– Meidän on seurattava yrityksen toimia ja julkistettava kansainvälisestikin
moraaliltaan kyseenalaisesti toimivat yhtiöt sekä painostettava niitä yhdessä
kuluttajien kanssa.
Kuluttajat ovat Ahmavaaran mukaan vahva voima. Yritysten asiakkaat osaavat valikoida
tuotteensa yrityksistä, jotka kantavat yhteiskuntavastuunsa, ja voivat boikotoida
vastuuttomia yrityksiä.
– SAK ja muut palkansaajajärjestöt yhdessä on maan ylivoimaisesti suurin
kuluttajaliike. Jos he kääntävät peukalonsa alaspäin jonkin yrityksen kohdalla, se on
menoa. Tämän uhan edessä luulisi yhteiskuntavastuunkin maistuvan, arvioi Ahmavaara.
Valtuutettu Jukka Kärnä Metalliliitosta vaati yrityksiä kantamaan
yhteiskuntavastuunsa. Se merkitsee nyt pidättäytymistä irtisanomisista. Monet ovat
toimineetkin vastuullisesti, mutta nyt on ajattelu muuttunut. Irtisanotaan ikään kuin
varmuuden vuoksi. Vaikka monella alalla on nyt hieman paremmat näkymät.
– Metalliliittokin on tupossa mukanaololla tähdännyt työllisyyden
parantamiseen. Nyt odotan työnantajan kantavan oman vastuunsa. Seuraavaan sopimukseen
pitää saada ainakin osittaisuudistuksia muutosturvasta. Ei pidä puhua
muutosturvarahasta vaan todellisesta muutosturvasta, esimerkiksi koulutuksesta ym.
työllistymisen edellytysten parantamisesta.
Yt-laki ulotettava kuntapuolellekin
Leena Turunen KTV:stä arvioi, että 12.12. mielenosoituspäivä on
kunta-alallakin perusteltu. Hänen mukaansa kunnissa ollaan viehättyneitä palvelujen
uusista tuotantomalleista. Ja kuntatyönantajallakin on houkutus lyhytnäköisiin
säästöihin.
– Julkisella sektorilla kopioidaan yksityisen puolen johtamisoppeja. Haluamme
estää vastuuttoman työnantajapolitiikan leviämistä kunta-alalle, korosti Turunen.
Heikki Alanoja KTV:stä vaati yt-lain uudistamista ja sen ulottamista
kunta-alalle.
Anne Puntanen samasta liitosta arvioi, että uudistettavaa yt-lakia tarvitaan
niin kunnissa, seutukunnissa kuin kuntayhtymissäkin.
KTV:n Pauli Korhonen totesi, ettei Kiina-ilmiö ole ainut, jolla työnantaja
yrittää irti työvoimastaan. Töiden liikakuormitus aiheuttaa jo pakoa.
Birgit Kuusenaho KTV:stä totesi kuntien kilpailun työvoimasta kiristyvän.
Joka kolmas lähtee lähivuosina eläkkeelle. Kunta-ala ei houkuttele yksityistä puolta
matalammilla palkoilla, heikoilla palvelusuhteen ehdoilla ja määräaikaisuuksilla.
Juha Bilund KTV:stä muistutti, että viime syksynä tehtiin matalatasoinen tupo
työllistämisen nimissä. Mutta kuka on pitänyt kiinni velvoitteista. Työnantajat
näyttävät livenneen ja niillä ovat otteet koventuneet. Tähän on vastattava.
– Työpaikkojen aktiivit vaativat kovempia lääkkeitä. Sanotaan tupo irti ja
neuvotellaan parempi sopimus. Ja irtisanomissuoja pitää saada eurooppalaiselle tasolla,
vaati Bilund.
Aikalisä kilpailuttamiseen
VAL:n Hannu Viherpuro vaati toimia hyvinvointipalvelujen pelastamiseksi
yksityistämiseltä ja turhalta kilpailuttamiselta.
– Kilpailutusinnossa tarvitaan aikalisä, jotta julkisen sektorin
markkinaehtoistamiseen tulisi jotain järkeä. Tarvitaan ohjelmaa, jossa määritellään
pelisäännöt hyvinvointipalvelujen järjestämiselle ja rahoittamiselle. Ohjelmassa
määriteltäisiin palvelut ja tehtävät, jotka julkisen sektorin tulisi tuottaa itse.
Lisäksi kartoitettaisiin tehtävät, joissa kilpailuttaminen olisi mahdollista.
– Valtiosektorilla käynnistetään palvelutuotannon tuottavuuden
toimenpideohjelmaa. Näyttää siltä, että tuottavuuden nimissä ydintoimintojen
ympärillä olevat tukipalvelut halutaan ulkoistaa. Kuntasektorilla on sama suuntaus,
Viherpuro muistuttaa.
VAL:n Annikki Jordanin mielestä palkansaajan huoli toimeentulosta on
aiheellinen. Kilpailuttaminen on lisännyt turvattomuutta.
– Kansantalous maksaa aikanaan hyvinvointipalvelujen markkinakokeilut. Nyt
listimislistalla ovat kiinteistö-, siivous- ja tukipalvelut. Eikä näistä neuvotella
henkilöstön kanssa, muistutti Jordan ja lisäsi, että aikalisä kilpailuttamiselle
olisi todella tarpeen.
Kari Lempinen Postiliitosta muistutti, että tupoilla haluttiin rakentaa silta
pahempien aikojen yli. Nyt hänen mukaansa onkin aihetta kysyä, ovatko kaikki
sopimusosapuolet hoitaneet tonttinsa.
– Miksei nyt satsata koulutukseen ja eikö olisi aina investoida työntekijöihin.
Kari Hujanen VAL jyrisi, ettei köyhyyttä pidä laillistaa sallimalla
matalapalkkatyöt palvelualoille. Muutenkin meillä epätyypilliset työsuhteet ovat
lisänneet köyhyyttä.
Seppo Seppelin Merivartioliitosta kannatti Vihervuoren ehdotusta aikalisän
ottamisesta kilpailuttamisessa.
– Merivartioliitonkin jäsenten veneistä on jo otettu pohjatappi pois. Miten
työnantaja luulee kilpailevan tulevaisuudessa työvoimasta — näinkö?
Hyvä tulos ja väkeä ulos
Ellen Helo PAMista totesi, että tämän päivän tilanne työpaikoilla
on kummallinen.
– Tavallinen ihminen luulisi, että kun Keskolla on historian paras vuosi, niin
sillä menee hyvin. Mutta ei, Citymarketeista pitää saada porukkaa ulos. Lisäksi johto
vaatii prosenttikorotuksia, jotka tuovat kaupan pienipalkkaisille entistä pienempiä
korotuksia. Työnantajaa ei kiinnosta, tuleeko palkalla toimeen?
PAMin Helena Koskiniemi pitää loukkaavina puheita matalan tuottavuuden
aloista. Alan työntekijät kokevat osa-aikaisuuden ja vuokratyön — eivätkä
useinkaan vapaaehtoisesti.
– Meillä säädellään suhdanteita päivittäin, hän muistutti teollisuuden
edustajille, koska siellä lomautetut saavat työttömyyskorvauksia.
Koskiniemi pelkää Holmin ja Vihriälän mallin lisäävän osa-aikaisuutta, mikä
johtaa siihen, että entistä useampi joutuu tekemää kahta työtä tai käyttämään
tukia elääkseen.
Jaana Matilainenkin samasta liitosta halusi muistuttaa lasten syntyvän
perheisiin ja tuleviksi veronmaksajiksi. Näin hän toivoi yhteiskunnan uusintamisen
kustannusten tasaamista.
Kari Nurmirinta Merimies-Unionista kertoi meriklusterin työllistävän
vaikutuksen ulottuvan 47 000 suomalaiseen palkansaajaan. Jos hallitus ei tue alaa, niin
Nurmirinnan mukaan liitto taistelee jäsentensä puolesta.
Esa Pitkälä AKT:stä kummeksuu, kun rikkaassa Suomessa on menossa räikeä
edunvalvontataistelu. Ay-liikkeen keinotkin saisivat olla vähän rajummat kuin vartin
neuvottelut.
Kummallisuuksien sarjaan kuuluu Pitkälän mukaan myös se, että valitusvirsiä nyt
joikaavat suurituloisimman ja verohelpotusten saajat — eivät köyhät ja
työttömät.
Veronalennuksetkaan eivä tunnu riittävän
Metallin Lars-Olof Karlström ihmettelee, eikö yritysjohtajilla ole
ammattitaitoa, kun yritysten verojen alennuksetkaan eivät tunnu riittävän.
Pörssikurssien lihottamisen sijasta pitää satsata koulutukseen ja
uudelleensijoittumisohjelmilla lieventää irtisanomisten seurauksia.
Sari Helminen Metallista piti yrityskentän veronalennusten vastaanottoa
hämmästyttävänä. Eikö mikään riitä? Suomi on näissä veroissa jo EU:n
alakastissa. Nyt olisi itkun sijasta keskityttävä investointeihin ja koulutukseen.
Tuomo Alanen Paperiliitosta penäsi, ovatko työllisyyspuskurirahat välineet
osakkeisiin ja optioihin. Massiivisten irtisanomisten johdosta työnantaja tupon
osapuolena on menettänyt uskottavuutensa.
Esko Mononen Metallista arvioi työnantajapolitiikan koventuneen, joskin
hänellä on kokemusta inhimillisemmistäkin ajoista.
– Aikanaan Outokummussa kaivosta lopetettaessa löydettiin yhteisymmärrys, mutta
kun nyt esitimme työaikapankkia lomautusten sijaan, ei työnantaja ole edes vaivautunut
vastaamaan.
Merja Häkkinen Puuliitosta on havainnut yleisemminkin siirrytyn lomautuksista
irtisanomisiin.
Kemianliiton Kari Jäppinen paheksui sitä, että Orion irtisanoo 300 ja
samanaikaisesti päättää lisäosingoista, joita maksetaan enemmän kuin mitä
irtisanomisilla säästetään.
– Jos meno jatkuu tällaisena, niin sen päässä on vain yhteenotto, otaksui
Jäppinen.
Seppo Koskinen Rakennusliitosta ei luvannut hyviä tyylipisteitä
ay-liikkeellekään toimintapäivästä. Hajanaisilla toimilla ei meidän maine kasva.
– Seuraavalla sopimuskierroksella pitää saada parannuksia työsuhdeturvaan.
Niiden pitää olla keskeinen osa sopimusneuvotteluja, vaati Koskinen.
Onko työnantaja irtisanoutunut tuposta?
Seppo Riihikoski SEL vaati yt-lain terävöittämistä siten, että sitä
voitaisiin käyttää ennakoivasti. Hän ehdotti myös selvitettäväksi, pitäisikö
työnantajan katsoa irtisanoutuneen tuposta.
Reijo Korhonen Viestintäliitosta totesi, että nyt on ilmeisesti trendikästä
irtisanoa. Tessit ovat sitovia, mutta entä sitten jos toinen osapuoli ei noudata niitä.
Korhonen myös kysyi, tarvitaanko meillä yrityksiä, joilla ei ole varaa maksaa
palkkaa.
Esko Kosonen Puuliitosta arvioi yt-neuvotteluista tulleen työnantajan
yksipuolisia tiedotustilaisuuksia. Kun ei haluta etsiä todellisia vaihtoehtoja, on laki
osoittautunut toimimattomaksi.
Keijo Larila Metalliliitosta arvelikin, että ay-liikkeen pitää jatkossa
tehdä kvartaalitalouteen sopivia neljännesvuoden mittaisia sopimuksia.
Seppo Saari Sähköliitto arvioi, että jos vain palkansaajat kantavat huolta
yhteiskuntavastuusta, niin uudesta tuposta on turha haaveilla. Yritykset ovat hänen
mukaansa nyt kaatamassa vaivalla rakennetun konsensuksen.
Jarmo Matikka Metallista ihmetteli tarvetta ulkomaalaiseen työvoimaan. Mihin
töihin? Hän kysyi. Julkista sektoriakin ollaan ajamassa alas, vaikka sen on merkittävä
työllistäjä. Matikka oli tyytyväinen PAMin Jaana Matilainen puheenvuoroon perheiden
asemasta ja totesi, ettei etujakaan leikkaamalla synny työpaikkoja.
Rakennusliiton Jouni Kormu piti ahneutta muoti-ilmiönä. Suomi on
kilpailukykyinen veromaakin. Hän arveli, että 12.12. menee hulinaksi, jos neuvottelut
eivät onnistu.
Ahti Santaharju Metalliliitosta kehotti työnantajia työllistämään. Siihen
ei olisi mitään estettä, koska nousu on ovella, omistajat ovat tehneet isoja tilejä,
hallitus avittanut veroratkaisuilla ja Suomi on noussut kilpailukykyisimmäksi maaksi.
Pekka Pörsti Metallista muistutti, että nuorten työllistämismahdollisuus
alle tessien on tuomittava. Palvelualojen lähtöpalkat ovat jo nyt lähellä
toimeentulorajaa eikä teollisuus siihen kaadu, jos se maksaa nuorillekin tessien mukaan.