Valintansa jälkeen valtuustolle puhunut Huutola varoitti SAK:laista liikettä herraskaisesta kabinettipolitiikasta.

– Meille SAK:laisen liikkeen jäsenille ja aktiiveille on erityisen tärkeää, että liikkeestämme ei muodostu elävälle elämälle vierasta eliittijoukkoa. Meidän on aina pidettävä huolta siitä, että työpaikkojen ääni ja kokemus vaikuttavat ay-liikkeen päätöksentekoon, sanoi Huutola.

MATTI HUUTOLA

• syntynyt 21.2.1959 Rovaniemen mlk:ssa
• kirvesmiehen tutkinto
  1976 Rovaniemen
  tekninen ammattioppi-
  laitoksessa
• kirvesmies ja mittakirvesmies Rovaniemellä 1977—89
• Rakennusliiton aluetoimitsija Lapissa 1990—97 ja 2003—
• Vasemmistoliiton kansanedustaja 1998—2003 ja eduskuntaryhmän vpj. 1998—2001
• Vasemmistoliiton varapuheenjohtaja 2001—
• Rovaniemen mlk:n valtuutettu 1993—
• työsuojeluvaltuutettu 1982—89
• siirtyy SAK:n hallituksen varapuheenjohtajaksi 1.5. 2004 Pekka Ahmavaaran jälkeen ja tulee SAK:n palkkalistoille 1.2. 2004
• puoliso, merkonomi Raili Huutola (os. Ylifrantti) 1978— ja lapset Mari (s. 1978), Ari-Pekka (s. 1980) ja Veli-Matti (s. 1983)

Valtuuston viime toukokuun kokouksesta saakka valmisteltu SAK:n kakkoshenkilön valinta ratkesi syysvaltuustossa Huutolan voitoksi jopa yllättävänkin selvin numeroin.

Varsinaisen kokouksen alla vasemmistoliittoa valtuustossa edustava ryhmä äänesti Huutolan ykköseksi 23:lla äänellä. Entinen kansanedustaja ja pääluottamusmies, asentaja Pertti Turtiainen, 57, Kangasalalta sai 10 ääntä, mutta entiselle puoluesihteerille, SAK:n apulaisjohtajalle Matti Viialaiselle, 50, heltisi kannatusta vain kolmen äänen verran.

Vasemmistoliiton ryhmän äänestystä selvittänyt SAK:n valtuuston varapuheenjohtaja ja kakkosjohtajan etsintäpartion vetäjä Esko Mononen sanoi Huutolan edustavan ehdokkaista parhaiten SAK:laisen liikkeen arvoja.

– Huutolan työmaakokemus on erittäin vankka ja häneen luotetaan ay-liikkeessä laajasti. Hänellä on kosketus palkansaajan ja tavallisen ihmisen arkeen, mistä kertoo vahva kannatus valtiollisissa vaaleissakin.

– Huutola edustaa uutta sukupolvea, on suuntautunut ulospäin ja yleensä aina innostunut, joskus vähän liikaakin.

Mononen mainitsi myös liittojen korostaneen keskeistä rooliaan valintaprosessissa.

Pääluottojen riveistä lähtenyt

Huutola itse sanoi olevansa otettu selvittyään ykköspallille hyvin perusteellisen järjestökäsittely jäljiltä.

– Tunnen lähteneeni pääluottamusmiesten riveistä myös tähän tehtävään ja odotan tiivistä yhteistyötä ammattiliittojen kanssa. SAK:n johtajien on pidettävä koko ajan molemmat jalat jäsenten arjessa mukana, hän muistutti.

Vasemmistoliiton varapuheenjohtajan tehtävät ja muut puolueen aktiivitoimet Huutola ilmoitti jättävänsä ensi kesään mennessä. Hän kiisti olleensa missään vaiheessa puolueen ehdokas SAK:n kakkoseksi ja sanoi puolueiden ja ay-liikkeen käsikoukun muutenkin viime vuosina löystyneen.

Valtuuston pöntössä Huutola julistautui niin tupomieheksi kuin kolmikannan tukijaksikin.

– Tulopolitiikkaa on kuitenkin kehitettävä ja sen rakenteita uudistettava, jotta eri alojen tarpeet ja mahdollisuudet sopivat sen raameihin entistä paremmin. Tähdellistä on tupon tueksi kehittää myös liitto- ja keskusjärjestötason jatkuvan neuvottelun pelisääntöjä.

Huutola sanoi, että yrityselämän rakennemuutokset niin tuotannon siirtoineen kuin irtisanomisineen pitää hoitaa hallitusti ja niin, ettei viuluja aina maksateta työntekijöillä.

– Juuri nyt yritysten on tehtävä kaikki sen eteen, etteivät lomautukset ja irtisanomiset tästä enää ryöstäydy. Firmojen on pidettävä kiinni osaavasta työväestään, jos ne aikovat kerätä seuraavasta noususta täyden hyödyn.

Yritysten omistajia ja johtajia Huutola varoitti vain omien etujen maksimoinnista, sanelusta ja riidankylvöstä.

– Jos omistajat renkeineen valitsevat kovenevan linjan ja pelkän nopeiden voittojen tavoittelun, on ay-liikkeenkin pohdittava vakavasti omia toimiaan palkansaajien hyväksi, sanoi Huutola.

Tilannekatsauksessaan valtuustolle puheenjohtaja sanoi, että työelämän arkea viedään kovempaan suuntaan.

– Pitkillä työrupeamilla, sitoutumisella ja osaamisella ei ole mitään arvoa silloin, kun ne joutuvat vastakkain omistajien ja sijoittajien hetkellisten taloudellisten etujen kanssa. Aidosti ei aina sanota irti tuotanto- tai talousperustein, vaan myös pörssikurssin piristykseksi, Ihalainen latoi.

Puheenjohtaja puuttui valtuuston alla pidettyihin PT:n ja TT:n edustajien kokouksiin ja näki niiden kylväneen riitaa ay-liikkeen suuntaan.

Sekä TT:n että PT:n hän katsoi tarjoilleen rukkasia maltilliselle tulopolitiikalle väitteillään, että tupot ovat keskeinen syy työttömyyden kasvuun.

– Korkea työttömyys johtuu TT:n mielestä siitä, että meille ei ole luotu matalan tuottavuuden ja vielä matalampien palkkojen markkinoita. Kuitenkin Suomen työvoimakustannukset jäävät vain EU:n keskikastiin ja työ tuottaa hyvin, toisin kuin pääoma, sanoi Ihalainen.

Hän näki TT:n kuoppaavan täyttä häkää keskimääräiseen tuottavuuteen perustuvaa emuajan palkkamallia ja pyrkivän firmakohtaisiin, liitot ohittaviin palkkoihin.

– Johtopäätökseni on, että TT on muuttanut ja koventamassa sopimuslinjojaan ja aloittamassa kovilla ehdoillaan irtiottoa tulopolitiikasta.