Etenkin Tampereen perinteikäs työväentalo on nähnyt paljon. Usein toistetun kertomuksen mukaan jopa värikäsmaineiset herrat Lenin ja Stalin tapasivat siellä toisensa ensi kertaa.

Tärkein Talolla tapahtunut lienee kirjattu seinään kiinnitettyyn laattaan: "Tällä paikalla perustivat maamme järjestäytyneet palkkatyöntekijät oikeuksiensa saamiseksi sekä työn ja palkan turvaamiseksi SAK:n edeltäjän Suomen Ammattijärjestön huhtikuun 15­17 päivinä vuonna 1907".

Perustamista oli edeltänyt vuosikausien kiista, jossa varmaan keskeisenä kysymyksenä oli — kuten monissa muissakin maissa — poliittisen työväenliikkeen ja ay-liikkeen keskinäinen suhde. Samalla väännössä oli ehkä nähtävissä Helsingin ja Tampereen välistä hegemoniakamppailua.

Väännön tuloksena oli alkuun kaksi ammattijärjestöä: vuoden 1899 viimeisinä päivinä Helsingissä perustettu sekä loppiaisen maissa 1900 Tampereella syntynyt. Työväenpuolueen valta oli jälkimmäisessä läsnä paljon selvemmin.

Kummastakaan ammattijärjestöstä ei tullut pitkäikäistä. Syksyn 1905 suurlakko Tampereella hyväksyttyine Punainen-julistuksineen varmaan pohjusti maaperää sille, että vihdoin huhtikuussa 1907 saatiin pystyyn elinvoimainen keskusjärjestö.

Tamperetta ja sen työväentaloa puolsi noihin aikoihin kokouspaikaksi mm. se, että talon marraskuussa 1905 käyttöön otettu sali oli maan työväenjärjestöjen saleista suurin.

Kokouksesta, jossa puhetta johti Paperiteollisuustyöväen Liiton sihteeri Emil Viljanen, ei Pirjo Ala-Kapeen ja Marjaana Valkosen historiankirjoituksen mukaan valitettavasti ole säilynyt yhtään valokuvaa.

Siitä, että keskusjärjestön toimistotilat sijoittuivat Helsinkiin, silloiselle Sirkuskadulle, nykyiselle Paasivuorenkadulle, ei enää liene ollut kiistaa.

Tampereella on paikallishistorioitsija Tuomo Koiviston listauksen mukaan perustettu viime vuosisadan alussa SAJ:n lisäksi 16 ammattiliittoa, ensimmäisinä Leipurien liitto 1905 ja Puutyöväen liitto 1906.

Teva eli Tampereella, fuusio tuo Helsinkiin

Tekstiili- ja vaatetustyöväen liiton järjestöhistoria on erittäin monipolvinen. Räätäleiden mainitaan pitäneen ensimmäisen maanlaajuisen kokouksen jo peräti 1894, kuukautta ennen kirjaltajia.

Nyky-Tevalla voi sanoa olleen runsaat puoli tusinaa edeltäjäliittoa, jotka ovat olleet paljolti toistensa kilpailijoita. Päämajakaupunkeina ovat toimineet sekä Tampere että Helsinki.

Nyky-Tevan keskustoimisto sijaitsee liittofuusioon asti Salhojankatu 27:ssä, Tammelan pallokentän naapurissa. Tätä ennen keskustoimisto sijaitsi pitkään Hämeenkatu 5:ssä, aseman tuntumassa.

Tevan päätymistä aikanaan Tampereelle ei tarvitse ihmetellä, kun ottaa huomioon kaupungin perinteet kyseisellä teollisuudenalalla. Esim. Finlayson oli 1900-luvun alussa vuosikaudet Suomen suurin työnantaja.

Työnantajaliitto, Tekstiili- ja vaatetusteollisuus ry, pitää kotipaikkanaan yhä Tamperetta, vaikka liitolla onkin kelpo kakkostoimisto Helsingin Etelärannassa.

Tevan ja Kemian liittofuusio on kylläkin "aiheuttanut keskustelujen käynnistymisen" erityyppisistä organisaatiojärjestelyistä, työnantajaliitosta todetaan. Tampereen toimiston lopettamiseen ei kuitenkaan liitossa uskota.

Vuodesta 1949 Tampereelta käsin vaikutti myös piskuinen Tekstiililaitosmiesten liitto, kunnes se sulautui 1989 Tevaan.

Paperiliitto ja sorkkarauta-Rantanen

Ehkä harva nykyään tietää, että Paperiliittokin piti päämajaansa Tampereella miltei yleislakkoon asti.

Tampereelta ja tamperelaisten aloitteestahan kaikki oli lähtenyt. Tampereen ammattiosasto kutsui koko maan paperityöläisiä edustavan kokouksen kaupunkiin kevääksi 1906; ja Paperiteollisuustyöväen Liitto perustettiin.

Ensimmäinen pikku toimisto Satamakatu 9:ssä oli yhteinen Kutomoteollisuustyöväen Liiton kanssa. Sitten siirryttiin työväentalon suojiin, ja lopulta omaan huoneistoon Hämeenkatu 29:ään. Tampereella rakennus tunnetaan Valioasun talona.

Liiton Hämeenkadun toimistossa lienee näytelty yksi Suomen ay-historian värikkäimpiä draamoja, joka liittyi sosialidemokraattien ja kommunistien valtataisteluun.

Aivan 1940-luvun lopulla valtataistossa erotettiin liiton kommunistiset toimitsijat ja oveen vaihdettiin lukot. Alakynteen jääneet kommunistit tekivät toimistoon muutaman miehen voimalla suorastaan rynnäkön. Paikalle kutsuttiin poliisit, ovet sinetöitiin ja toimistolle jäi poliisivartio. Sitten tuotiin suuren maailman tyyliin tilauslentokoneella Helsingistä rekisteripaperit, joilla demarit saattoivat todistaa olevansa liiton laillisia isäntiä.

Liiton demaripuheenjohtaja ja sittemmin SAK:n ykkösmies Vihtori Rantanen sai noissa melskeissä lempinimen sorkkarauta-Rantanen.

Vuoden 1952 edustajakokous antoi liittotoimikunnalle valtuudet siirtää liiton päämaja Helsinkiin, koska alituinen Helsingissä reissaaminen senaikaisine hitaine yhteyksineen koetteli toimitsijoita. Vuoden 1954 kesällä, Rantasen puheenjohtajakauden lopuilla, Paperiliiton toimisto siirtyikin Tampereen Hämeenkadulta Helsinkiin, aluksi osoitteeseen Kalevankatu 13.

Sähköliitto — sitkeä tamperelainen

Tevan lopetettua keskustoimistonsa Tampereella jää ainoaksi Suomen Manchesterissa päämajaansa pitäväksi SAK:laiseksi liitoksi Sähköalojen ammattiliitto.

Sähköliitto on perustettu Tampereella 1955 silloisessa raittiushotelli Emmauksessa asemaa vastapäätä. Alkuun toimiston virkaa ajoi mm. lappeenrantalaisen taloudenhoitajan koti.

Vuonna 1961 liitto sai keskustoimistolleen tilat Tampereen Keskustorin laidalta upeasta ns. Commercen talosta. Omaan uudisrakennukseen osoitteeseen Aleksanterinkatu 15 muutettiin 1988. Siellä on liitolla ajanmukaiset yli 2 000 neliön tilat.

– Liiton kotipaikka pysyy Tampereella, sanoo Sähköliiton puheenjohtajana vuodesta 1997 toiminut Lauri Lyly. Eri asia on, hän myöntää, jos tapahtuisi fuusioita helsinkiläisten liittojen kanssa. Mutta sellaisia ei ole kuulemma tekeillä.

– Nykytekniikka mahdollistaa tekemisen monessa paikassa, Lyly lisää.

Kymmenkunta Sähköliiton keskustoimiston toimitsijoista joutuu kyllä tekemään taajaan Helsingin-matkoja. Mutta matkat voi Lylyn mukaan hyödyntää lukemalla tai käyttämällä kännykkää tahi kannettavaa tietokonetta.

Lisäksi tätä nykyä on Tampereella on kahdeksan SAK:laisen ammattiliiton aluetoimistot. Näistä viisi sijaitsee SAK:n aluepalvelukeskuksessa parin kivenheiton päässä asemasta.

Tampereen paikallisjärjestöön kuuluu 69 ammattiosastoa, joissa on 54 000 jäsentä. Järjestö on maan suurin. Ja nykyisistä SAK:laisista liittopuheenjohtajista ainakin VAL:n Raimo Rannisto ja Postiliiton Esa Vilkuna ovat Tampereen poikia.

Jyrki Pietilä