Etenkin Tampereen perinteikäs
työväentalo on nähnyt paljon. Usein toistetun kertomuksen mukaan jopa
värikäsmaineiset herrat Lenin ja Stalin tapasivat siellä toisensa ensi
kertaa.
Tärkein Talolla tapahtunut lienee kirjattu seinään kiinnitettyyn laattaan:
"Tällä paikalla perustivat maamme järjestäytyneet palkkatyöntekijät
oikeuksiensa saamiseksi sekä työn ja palkan turvaamiseksi SAK:n edeltäjän Suomen
Ammattijärjestön huhtikuun 1517 päivinä vuonna 1907".
Perustamista oli edeltänyt vuosikausien kiista, jossa varmaan keskeisenä kysymyksenä
oli kuten monissa muissakin maissa poliittisen työväenliikkeen ja
ay-liikkeen keskinäinen suhde. Samalla väännössä oli ehkä nähtävissä Helsingin ja
Tampereen välistä hegemoniakamppailua.
Väännön tuloksena oli alkuun kaksi ammattijärjestöä: vuoden 1899 viimeisinä
päivinä Helsingissä perustettu sekä loppiaisen maissa 1900 Tampereella syntynyt.
Työväenpuolueen valta oli jälkimmäisessä läsnä paljon selvemmin.
Kummastakaan ammattijärjestöstä ei tullut pitkäikäistä. Syksyn 1905 suurlakko
Tampereella hyväksyttyine Punainen-julistuksineen varmaan pohjusti maaperää sille,
että vihdoin huhtikuussa 1907 saatiin pystyyn elinvoimainen keskusjärjestö.
Tamperetta ja sen työväentaloa puolsi noihin aikoihin kokouspaikaksi mm. se, että
talon marraskuussa 1905 käyttöön otettu sali oli maan työväenjärjestöjen saleista
suurin.
Kokouksesta, jossa puhetta johti Paperiteollisuustyöväen Liiton sihteeri Emil
Viljanen, ei Pirjo Ala-Kapeen ja Marjaana Valkosen historiankirjoituksen
mukaan valitettavasti ole säilynyt yhtään valokuvaa.
Siitä, että keskusjärjestön toimistotilat sijoittuivat Helsinkiin, silloiselle
Sirkuskadulle, nykyiselle Paasivuorenkadulle, ei enää liene ollut kiistaa.
Tampereella on paikallishistorioitsija Tuomo Koiviston listauksen mukaan
perustettu viime vuosisadan alussa SAJ:n lisäksi 16 ammattiliittoa, ensimmäisinä
Leipurien liitto 1905 ja Puutyöväen liitto 1906.
Teva eli Tampereella, fuusio tuo Helsinkiin
Tekstiili- ja vaatetustyöväen liiton järjestöhistoria on erittäin monipolvinen.
Räätäleiden mainitaan pitäneen ensimmäisen maanlaajuisen kokouksen jo peräti 1894,
kuukautta ennen kirjaltajia.
Nyky-Tevalla voi sanoa olleen runsaat puoli tusinaa edeltäjäliittoa, jotka ovat
olleet paljolti toistensa kilpailijoita. Päämajakaupunkeina ovat toimineet sekä Tampere
että Helsinki.
Nyky-Tevan keskustoimisto sijaitsee liittofuusioon asti Salhojankatu 27:ssä, Tammelan
pallokentän naapurissa. Tätä ennen keskustoimisto sijaitsi pitkään Hämeenkatu
5:ssä, aseman tuntumassa.
Tevan päätymistä aikanaan Tampereelle ei tarvitse ihmetellä, kun ottaa huomioon
kaupungin perinteet kyseisellä teollisuudenalalla. Esim. Finlayson oli 1900-luvun alussa
vuosikaudet Suomen suurin työnantaja.
Työnantajaliitto, Tekstiili- ja vaatetusteollisuus ry, pitää kotipaikkanaan yhä
Tamperetta, vaikka liitolla onkin kelpo kakkostoimisto Helsingin Etelärannassa.
Tevan ja Kemian liittofuusio on kylläkin "aiheuttanut keskustelujen
käynnistymisen" erityyppisistä organisaatiojärjestelyistä, työnantajaliitosta
todetaan. Tampereen toimiston lopettamiseen ei kuitenkaan liitossa uskota.
Vuodesta 1949 Tampereelta käsin vaikutti myös piskuinen Tekstiililaitosmiesten
liitto, kunnes se sulautui 1989 Tevaan.
Paperiliitto ja sorkkarauta-Rantanen
Ehkä harva nykyään tietää, että Paperiliittokin piti päämajaansa Tampereella
miltei yleislakkoon asti.
Tampereelta ja tamperelaisten aloitteestahan kaikki oli lähtenyt. Tampereen
ammattiosasto kutsui koko maan paperityöläisiä edustavan kokouksen kaupunkiin
kevääksi 1906; ja Paperiteollisuustyöväen Liitto perustettiin.
Ensimmäinen pikku toimisto Satamakatu 9:ssä oli yhteinen Kutomoteollisuustyöväen
Liiton kanssa. Sitten siirryttiin työväentalon suojiin, ja lopulta omaan huoneistoon
Hämeenkatu 29:ään. Tampereella rakennus tunnetaan Valioasun talona.
Liiton Hämeenkadun toimistossa lienee näytelty yksi Suomen ay-historian
värikkäimpiä draamoja, joka liittyi sosialidemokraattien ja kommunistien
valtataisteluun.
Aivan 1940-luvun lopulla valtataistossa erotettiin liiton kommunistiset toimitsijat ja
oveen vaihdettiin lukot. Alakynteen jääneet kommunistit tekivät toimistoon muutaman
miehen voimalla suorastaan rynnäkön. Paikalle kutsuttiin poliisit, ovet sinetöitiin ja
toimistolle jäi poliisivartio. Sitten tuotiin suuren maailman tyyliin tilauslentokoneella
Helsingistä rekisteripaperit, joilla demarit saattoivat todistaa olevansa liiton
laillisia isäntiä.
Liiton demaripuheenjohtaja ja sittemmin SAK:n ykkösmies Vihtori Rantanen sai
noissa melskeissä lempinimen sorkkarauta-Rantanen.
Vuoden 1952 edustajakokous antoi liittotoimikunnalle valtuudet siirtää liiton
päämaja Helsinkiin, koska alituinen Helsingissä reissaaminen senaikaisine hitaine
yhteyksineen koetteli toimitsijoita. Vuoden 1954 kesällä, Rantasen puheenjohtajakauden
lopuilla, Paperiliiton toimisto siirtyikin Tampereen Hämeenkadulta Helsinkiin, aluksi
osoitteeseen Kalevankatu 13.
Sähköliitto sitkeä tamperelainen
Tevan lopetettua keskustoimistonsa Tampereella jää ainoaksi Suomen Manchesterissa
päämajaansa pitäväksi SAK:laiseksi liitoksi Sähköalojen ammattiliitto.
Sähköliitto on perustettu Tampereella 1955 silloisessa raittiushotelli Emmauksessa
asemaa vastapäätä. Alkuun toimiston virkaa ajoi mm. lappeenrantalaisen taloudenhoitajan
koti.
Vuonna 1961 liitto sai keskustoimistolleen tilat Tampereen Keskustorin laidalta upeasta
ns. Commercen talosta. Omaan uudisrakennukseen osoitteeseen Aleksanterinkatu 15 muutettiin
1988. Siellä on liitolla ajanmukaiset yli 2 000 neliön tilat.
Liiton kotipaikka pysyy Tampereella, sanoo Sähköliiton puheenjohtajana
vuodesta 1997 toiminut Lauri Lyly. Eri asia on, hän myöntää, jos tapahtuisi
fuusioita helsinkiläisten liittojen kanssa. Mutta sellaisia ei ole kuulemma tekeillä.
Nykytekniikka mahdollistaa tekemisen monessa paikassa, Lyly lisää.
Kymmenkunta Sähköliiton keskustoimiston toimitsijoista joutuu kyllä tekemään
taajaan Helsingin-matkoja. Mutta matkat voi Lylyn mukaan hyödyntää lukemalla tai
käyttämällä kännykkää tahi kannettavaa tietokonetta.
Lisäksi tätä nykyä on Tampereella on kahdeksan SAK:laisen ammattiliiton
aluetoimistot. Näistä viisi sijaitsee SAK:n aluepalvelukeskuksessa parin kivenheiton
päässä asemasta.
Tampereen paikallisjärjestöön kuuluu 69 ammattiosastoa, joissa on 54 000 jäsentä.
Järjestö on maan suurin. Ja nykyisistä SAK:laisista liittopuheenjohtajista ainakin
VAL:n Raimo Rannisto ja Postiliiton Esa Vilkuna ovat Tampereen poikia.
Jyrki Pietilä
Palkkatyöläinen
1.10.2003 nro 8/03