Presidentti Haloselle työ on ollut paitsi rankka myös opettava, mutta yhden suurimmista palkinnoista hän katsoo saaneensa melkein kättelyvaiheessa:

– Totesimme komission alkukeskusteluissa lähes yhdellä suulla, ettei tämä järjestelmä (globalisaatio) voi jatkua tällaisena.

Presidentti sanoo, ettei usko itse raportin ihmeitä tekevään voimaan. Paljon olisi kuitenkin voitettu — ja Halosen mielestä loistavaa —, jos paperi saisi aikaan Brundtlandin kestävän kehityksen raportin kaltaisen, jo 16 vuotta jatkuneen prosessin.

– Meidän mielestämme kaikki ne yhteiskunnalliset tekijät ympäri maailmaa ovat olemassa, jotka antaisivat mahdollisuuden uuteen globaaliin oikeudenmukaisuuteen.

Yksituumaisuus on erityisen merkittävä siksi, ettei Halosen ja Mkaban johtama komissio ole mikä tahansa kolmannen luokan konklaavi.

Sen parinkymmenen maailman eri kolkista, köyhistä ja rikkaista maista tulevien globalisaatioeksperttien joukossa vilisee nykyisiä ja entisiä ministereitä Venäjän Valentina Matvijenkosta Italian Giuliano Amatoon, monikansallisten konsernien huippunimiä japanilaisen Toshiban pääjohtajasta Kiinan valtion suunnittelukomitean varapuheenjohtajaan ja ranskalaiseen työnantajien maailmanjärjestön IOE:n puheenjohtajaan. Taloustieteilijöiden edustus on painava nobelisti Joseph Stiglitzin johdolla ja maailman ay-liikkeen kantavaa ääntä käyttävät Yhdysvaltojen ALF-CIO:n John Sweeney ja Etelä-Afrikan Cosatun Zwelinzima Vavi.

Paitsi nykypiirteisen globalisaation tuomiosta presidentti Halonen kertoo ilahtuneensa siitä, kuinka yksituumaisena komissio on valmis puolustamaan ihmisyyden perustaa kaikkialla.

– Sellaisten ydinkysymysten, kuten ihmisoikeudet, demokratia ja oikeusvaltio pitää toteutua yhteiskunnan jokaisella rappusella. Näitä periaatteita pitää kunnioittaa yleisesti ja myös yrityksissä oli talousjärjestelmä mikä tahansa, totesimme joukolla.

Yksi komission keskeisistä tehtävistä on selvittää, missä ihmisyyden kulmakivien kanssa maailmalla mennään ja tarvitsevatko ihmistä suojelevat järjestelmät paikkausta, jotta niiden tärkeys kirkastuisi.

Kirottu päivä 11. syyskuuta

Presidentti kertoo komissionsa työstä mustana torstaina — 11:ntenä syyskuuta. Hän on syvästi järkyttynyt. Vajaata tuntia aikaisemmin linnaan on kantautunut uutinen monivuotisen läheisen ystävän ja entisen kollegan, ulkoministeri Anna Lindhin dramaattisesta kuolemasta.

Tavallisesti eläväinen presidentti istuu hiljaa ja tuijottaa eteensä. Tänään Anna Lindh, tasan kaksi vuotta sitten New Yorkin WTC-tornit, tasan 30 vuotta sitten Chile ja Allende.

– Tähän päivään tuntuu liittyvän kirous, hän saa suustaan.

Kaiken lisäksi aamun lehdet ovat revitelleet, kuinka kännyköiden latureita valmistava Salcomp toteuttaa globalisaatiota käytännössä ja nostaa kytkintä Kemijärvellä.

Lappilainen 10 000 asukkaan kaupunki 20-prosenttisine työttömyyksineen on kauhuissaan. Kolmisen sataa työntekijää saa potkut ja heidät korvataan 23 kertaa halvemmilla palkkalaisilla tehtaan uudessa kotimaassa, Kiinassa.

Salcompin lähtö on kova pala, mutta vain yksi episodi taloudellisen globalisaation pitkässä letkassa. Se kuitenkin osoittaa, ettei Suomen presidenttiä ole turhaan matkaan saatettu ja että hänen komissionsa työskentelee juuri nyt vähintään reaaliajassa.

Häviäjiä ja voittajia kaikkialla maailmassa

Globalisaatiosta ilmiönä komissiossa on esiintynyt monenlaista kantaa. Osa näkee sen varsinkin etelässä suorana siirtomaavallan jälkimaininkina, osa talouden ja tekniikan monimuotoisena tuotoksena.

Se merkitsee ihmisille kaikkea kirosanan ja kiitoksen väliltä. Jopa saman yhteiskunnan sisällä "se on minulle" tai "vain noille toisille".

– Laajimmin tunnutaan kuitenkin uskovan, että globalisaatio kuuluu nykyiseen kansainvälistyneeseen maailmaan, eikä sen olemassa oloa voi sulkea pois. Pitää vain sopia reilummat ja inhimillisemmät ehdot siitä, miten se kohtaa eri ihmisryhmiä, sanoo presidentti.

Niin ikään komissio on hyvinkin yksimielinen siitä, ettei globalisaatiossa ole kyse pohjoisen ja etelän vastakkainasettelusta, vaan että se tuottaa häviäjiä ja voittajia kaikkialla maailmassa.

– Sen vuoksi oikeudenmukaisemman maailman maksumiehinä eivät voi olla vain pohjoisen työtätekevät ihmiset, sanoo Halonen toistelleensa monessa istunnossa.

Presidentti kertoo komission etsineen globalisaatiolle kuvaa myös juna-vertauksen avulla.

Useimpien mielestä globalisaatiojuna on olemassa, kulkenut jo jonkin matkaa ja pysähtynyt asemalle. Jos ihmisten olisi päätettävä, miten jatketaan, teollisuusmaat — komissio uskoi — pysyisivät tiukasti penkeissään. Myös Aasialle ja Latinalaiselle Amerikalle jatko kävisi, mutta ikkunapaikoilla. Afrikkalaisista monet pohtivat, mahtaisiko tulossa olla parempi juna.

– Alkuperäiskansojen edustaja totesi komissiossa tavattoman hyvin, että jos ei haluaisi käyttää sitä junaa, voisiko toivoa, ettei se ajaisi ainakaan yli.

Kansallisvaltio korostuu

Koska komission raportti on vielä toimitusvaiheessa ja nimeämätönkin, Tarja Halonen puhuu siihen kirjoitettavista lääkkeistä vain yleisellä tasolla.

– Tähtäämme paperia tammikuuksi kahteen maailmanmitan foorumiin, Davosin talousfoorumiin ja Intian Mombain sosiaalifoorumiin.

Komissio on kokoontunut kuuteen täysistuntoon sitten perustamisensa helmikuussa 2002 ja selvittänyt keskusteluin globalisaation vaikutuksia kaikissa maanosissa, yhteensä yli 20 maassa.

– Me olemme etsineet sosiaalisen ulottuvuuden ehtoja kolmelta tasolta: kansallisvaltioista, alueellisesta yhteistyöstä ja kansainvälisten järjestelmien rukkauksesta.

Presidentti sanoo jopa hieman yllättyneensä, kuinka voimakkaasti kansallisvaltiota ihmisten hyvinvoinnin ja turvallisuuden ensisijaisena puolustajana korostettiin.

– Olen itse puhunut koko komission ajan kansallisvaltion elinvoimaisuuden puolesta. Kansallisvaltiolle asetetut ydinvaatimukset, demokratia, ihmisoikeudet, oikeusvaltio ja hyvä hallinto osoittavat olevansa yhä uudelleen se perusrakenne, johon pitäisi olla oikeus niin pohjoisessa kuin etelässäkin.

Vaikka alueellisesta yhteistyöstä riittää esimerkkejä maapallon eri puolilta, komissiossa on herättänyt mielenkiintoa EU:n meneillään oleva laajentumisvaihe. Sen yhteydessä on presidentin mukaan kohdattu monia sellaisia ongelmia, jotka ovat sukua kehitysmaissa tavatuille pulmille.

– EU ei ole vientitavaraa, mutta sen sateenvarjon alla harjoitettu yhteistyö ja yhteiset pelisäännöt kiinnostavat suuresti esimerkiksi afrikkalaisia.

Kolmannella tasolla presidentti tarkoittaa kansainvälisiä järjestelmiä, YK:ta, kauppajärjestö WTO:ta, Maailmanpankkia ja Kansainvälistä valuuttarahastoa.

– Niiden keskinäistä yhteistoimintaa pitää vahvistaa, niiden toiminnassa ilmenneitä aukkoja tukkia, päällekkäisyyksiä poistaa ja kirjoittaa uusiksi säännöt, joita pitäisi noudattaa kaikessa toiminnassa.

YK saa presidentin mukaan komissiossa vankan tuen. Sen ongelmia halutaan yhdessä ratkoa ja asemaa vahvistaa. Jos sitä ei olisi, joutuisimme sen keksimään, komissiossa on puhuttu.

Säällinen elämä säällisellä työllä

Presidentin mukaan komission suuri päämäärä on tarjota rakennuspuita ihmiselle elää säällistä elämää globalisaation keskellä.

– Emme tavoittele taivaita, mutta haluamme antaa ihmistä kunnioittavan mahdollisuuden jokaiselle yksilölle omassa kulttuurissaan. Pyrimme esittämään realistisen vision oikeudenmukaisesta ja pitäväpohjaisesta globalisaatiosta, joka on inhimillisempi, edistää kasvua, hyvinvointia, työllisyyttä ja kehitystä sekä vähentää köyhyyttä.

– Painavasti tulemme toteamaan, että säällinen ihmiselämä rakentuu keskeisesti säälliselle työlle, joka on palkka- ja muilta ehdoiltaan riittävä turvaamaan ihmisen ja hänen perheensä elämän.

Halonen kertoo tyytyväisenä komission nostavan työllisyyden voimakkaasti talouskasvun rinnalle samalla tavoin kuin EU ja myös Suomen viimeaikaiset hallitukset ovat ohjelmissaan tehneet.

– Ja kun hyvää työtä tavoitellaan, ay-liike nousee temppelin harjalle. Liike on globaalisti keskeisessä asemassa vahvistettaessa ay-toiminnan periaatteita ja järjestäytymisvapautta.

– Toivon kovasti, että ay-liike ottaisi raporttimme omakseen, jos ei kokonaan, niin pureskelemalla sen haukkapaloiksi ja pohtimalla sen hyviä ja huonoja puolia.

Eero Kosonen