vane.jpg (302 bytes)

ulko.jpg (4072 bytes)

lo-tanska.jpg (1691 bytes)Jäsenkatoa, rajariitoja ja
irrottautumista politiikasta

Tanskan LO remontissa

vi-ne-pi.gif (120 bytes)  Tanskan LO:n helmikuussa kokoontuvan ylimääräisen edustajakokouksen motto "Faellesskab giver muligheter" korostaa yhteisyyden ja yhteistyön mahdollisuuksia. Virallisesti yksimielisyyteen on päästy kolmesta asiakirjasta, joiden on määrä luoda perustaa uudenlaiselle LO:lle. Neljännestä asiakirjasta, joka käsittelee niitä periaatteita, joiden avulla ratkaistaisiin jäsenliittojen välisiä rajariitoja, on edelleen runsaasti erilaisia näkemyksiä.

Kilpailu jäsenistä on saanut useita liittoja tukkanuottasille keskenään. Perimmäinen syy on jäsenkato: LO on menettänyt kymmenen viime vuoden aikana 100 000 jäsentä ja vauhti vain kiihtyy. Tällä hetkellä jäsenmäärä laskee noin 20 000:lla jäsenellä vuodessa. Toki LO:ssa on edelleen 1 240 000 maksavaa jäsentä. Kokonaisjäsenmäärä on 1 400 000.

– Uusia jäseniä ei enää tule samaan tahtiin kuin aikaisemmin. Nuorten on vaikea ymmärtää mihin he liittoa tarvitsevat. Ay-liike on saanut aikaan paljon parannuksia ja nyt pitääkin kysyä onko se tehnyt jo liiankin paljon, sanoo LO:n kehittämispäällikkö Erik Kristiansen.

Solidaarisuutta vai ammatillisuutta

Uusi tilanne edellyttää LO:lta avointa keskustelua tulevaisuudesta. Hahmoteltuna on kaksi mallia ja yksi niiden yhdistelmä. On tehtävä valinta esimerkiksi LO:n puheenjohtajan Hans Jensenin kannattaman sosiaalisen ja yhteiskunnallisen ay-liikkeen ja sellaisen ammatinmukaiseen järjestäytymiseen perustuvan ay-liikkeen välillä, jonka pohjana on ammatillisuus.

– Jensen puhuu sen puolesta, että autetaan yhteiskunnassa heikoimmassa asemassa olevia eli pidetään kiinni LO:n jo noin sata vuotta vaalimasta periaatteesta. Ongelmana on se, että ne ihmiset, jotka ovat heikoimmassa asemassa — sosiaalisesti syrjäytyneet tai vammaiset. sairaat jne. — eivät nykyisellään ole mukana ay-liikkeessä, hän sanoo.

Kristiansen on vakuuttunut siitä, että solidaarisuudella on kannatusta. Toki eniten vanhemman polven keskuudessa. Jos nuoret halutaan mukaan, varmempi valinta ovat liitot, joiden pohjana on ammatillisuus.

Näkemykset poikkeavat toisistaan myös LO:n 20:ssa liitossa. Osa kannattaa sosiaalisia, osa yhtä tiukasti ammatillisuuteen perustuvia liittoja.

– Kaikki haluavat yhteistyötä ja yhteisyyttä. Kysymys on siitä mihin halutaan sitoutua. Ja tehdäänkö ratkaisu koko ay-liikkeen vai yksittäisten liittojen osalta? LO:n liitot voivat aivan hyvin järjestäytyä samaan aikaan sekä sosiaaliselta että ammattimaiselta pohjalta.

Yhteiset projektit yksi mahdollisuus

LO:n rooli suhteissa liittoihin koetaan epäselväksi. Kristiansen toteaa avoimesti, että epäluottamusta on olemassa. Osa liitoista tekee paljon päällekkäistä työt, ja osa tutkii turhankin tarkasti jokaisen LO:n tuottaman asiakirjan.

Ay-politiikan perustuslakia koskevassa asiakirjassa nousee esiin neljä pääkysymystä: LO:n rooli, työllisyyden, hyvinvoinnin, työmarkkinoiden ja koulutuksen muodostama neliapila, kansainvälinen yhteistyö ja ay-liikkeen kehittämisen suunta.

– Meidän pitää pyrkiä määrittelemään liittojen velvollisuudet suhteessa LO:hon ja yrittää luoda tässä ajassa elävä LO. Yhteiset hankkeet liittojen kanssa ovat yksi mahdollisuus, mikäli liitot pystyvät sopimaan asioista keskenään. Työnjaon kartoittaminen on erityisen tärkeää, kun SID:n, KAD:n ja TIB:n eli erikoisalojen työntekijöiden, naispuolisten työntekijöiden ja puu- ja rakennusalan työntekijöiden yhteinen suurliitto pian näkee päivänvalon. Kristiansen on realisti, eikä sulje ulkopuolelle sitäkään vaihtoehtoa, että suurliitto jonakin päivänä kysyy itseltään mihin se oikein LO:ta tarvitsee.

Yksityisen ja julkisen sektorin välisiin vastakohtaisuuksiin pitää suhtautua vakavasti. Muutoin on olemassa se riski, että neuvotteluorganisaatioista tulee pääsopijajärjestöjä, sanoo Kristiansen.

LO haluaa myös ottaa käyttöön uuden päätäntäprosessin. Työvaliokunta korvataan LO:n edustajakokouksessa valittavalla ns. päivittäisjohdolla. Siinä istuvat puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja, kaksi LO:n sihteeriä sekä kahdeksan liittopuheenjohtajaa tai –johtajaa. Varsinainen hallitus, jossa ovat edustettuina kaikki liitot, kokoontuu kerran kuukaudessa, edustajakokous joka neljäs vuosi ja valtuusto välivuosina.

Rajariitoja ja irti politiikasta

Ajankohtaisin ongelma ovat kuitenkin rajariidat. LO on yrittänyt pysytellä puolueettomana. Nyt ehdotetaan mallia, jossa liitot yrittävät ratkaista ongelmansa itse, ja mikäli tämä ei onnistu, LO yrittää välittää.

– Liitot taistelevat nykyään samoista jäsenistä sen sijaan että yrittäisivät saada mukaan niitä, jotka eivät ole järjestäytyneet. LO vaikuttaa ulkopuolisesta kummalliselta ammattijärjestöltä, sanoo Kristiansen, jonka mielestä liittojen pitäisi keskinäisen riitelyn sijaan panostaa enemmän esim. työympäristö- ja koulutuskysymyksiin.

LO katkaisi virallisesti sidoksensa sosialidemokraattiseen puolueeseen jo vuonna 1995. Se tarkoitti muun muassa sitä, että LO ja puolue lakkasivat istumasta toistensa hallituksissa. Osa liitoista on halunnut puolueesta irrottautumista jo pitkään, eivätkä sosialidemokraatit enää ole enemmistönä missään liitossa. LO on kuitenkin tähän saakka tukenut sosialidemokraattista puoluetta 10 miljoonalla Tanskan kruunulla vuodessa. Tänä vuonna maksettavan viimeisen, 20 miljoonan kruunun erän jälkeen myös taloudellinen sidos katkeaa.

– Meidän on myös tajuttava, että nuoriso hakeutuu nykyään mieluummin sellaiseen ay-liikkeeseen, joka ei ole poliittisesti leimautunut. Ja mikäli haluamme panostaa läheiseen yhteistyöhön toimihenkilöiden keskusjärjestön FTF:n ja sen 350 000 jäsenen kanssa, irtautuminen sosialidemokraattisesta puolueesta on välttämätöntä, toteaa kehittämispäällikkö suorasukaisesti.

Tanskassa on nyt porvarillinen hallitus. Kristiansen toteaa, että hallitus ja LO puhuvat usein toistensa ohi.

– Yksittäiset liitot lähettävät hallitukselle ristiriitaisia signaaleja esim. koulutuspolitiikasta. Mikä hallitus ei siinä tilanteessa valitsisi sitä vaihtoehtoa, joka sille parhaiten sopii?

Maahanmuuttajat voimavara

Edustajakokousasiakirjassa ay-liike määritellään avaraksi yhteisöksi, josta löytyy tilaa erilaisuudelle ja moninaisuudelle, jonka pitää heijastua myös demokraattisissa elimissä.

Myös maahanmuuttajat on saatava mukaan. LO:ssa on tätä nykyä noin 70 000 maahanmuuttajataustaista jäsentä. Maahanmuuttajat ovat tärkeitä myös tanskalaiselle hyvinvointiyhteiskunnalle, joka pian tarvitsee 110 000 uutta työntekijää.

Uuden LO:n arvot sekä sen miltä keskusjärjestö tulee näyttämään ratkaisevat Kööpenhaminassa 6. helmikuuta ylimääräiseen edustajakokoukseen kokoontuvat 800 kokousedustajaa.

Ingegerd Ekstrand
Kööpenhamina

Edustajakokousasiakirjat ovat luettavissa
LO:n kotisivuilla

Palkkatyöläinen 5.2.2003 nro 1/03

hava500.jpg (350 bytes)

Palkkatyöläisen etusivullealkuun

ne339999.gif (51 bytes)