U:n ja Etan ulkopuolisista maista Suomeen töihin
tulevilta vaadittavien työlupien määrä kasvoi työministeriön tilastojen mukaan viime
vuonna kolmanneksella, runsaasta 16 000:sta lähes 21 500:aan. Kun työmarkkinamerkeistä
voi päätellä, että myöntövauhti on sittemmin jatkunut vähintään samana,
päästään tämän vuoden lopulla ilmeisesti jo yli 30 000:n. Luku erikseen ovat sitten
pimeästi töihin hakeutuneet.
Suurin osa luvista myönnetään virolaisille ja venäläisille, useimmiten metalli- ja
rakennusalalle mutta merkittävästi myös kuljetukseen. Luvan voi saada
työvoimatoimiston lausunnon perusteella kolmesta tuutista: Suomen ulkomaanedustustoista,
täkäläiseltä poliisilta tai ulkomaalaisvirastolta. Valtaosan luvista myöntävät
edustustot.
Kasvanut tulijoiden virta näkyy selvästi jo työmarkkinoilla. Kun esimerkiksi
Rakennusliitto kolme vuotta sitten kiersi yli 200 työmaata Helsingin seudulla,
ulkomaalaisia ei telineiltä tavattu. Nyt vastaava kierros tuotti jo 11 vierasväkeä
käyttävää työkohdetta. Valtaosassa niistä liitto epäilee ulkomaalaisten alipalkkoja
ja työluparikkomuksia.
Oli kyseessä sitten suomalaisfirman pestaama ulkomaalainen tai ulkomaalaisen firman
tänne lähettämä komennusmies, työn vähimmäisehdot määräytyvät täkäläisten
normien mukaan. Kun tulijat harvoin hakeutuvat täällä ammattiliiton jäseniksi, ehtojen
valvonta jää työsuojelupiireille. Onnettomin resurssein, valtuuksin ja valmiuksin ne
taas eivät selviä tästä tehtävästä.
Työmaille syntyy kasvavia pimeitä vyöhykkeitä, jotka varsinkin pitkiin
aliurakointiketjuihin pilkotulla rakennusalalla ajautuvat mafian menetelmin toimivien
rikollisten käsiin.
Työlupakäytäntö perustuu 12 vuotta vanhaan ulkomaalaislakiin, josta aika on jo
pahasti jättänyt. Niinpä koko lupaketju vuotaa kuin seula työvoimatoimistoista
olemattomaan valvontaan ja sanktioihin saakka. Koska ay-liitoilla on oikeus toimia vain
jäsentensä asialla, myös niiden kädet on pitkälle sidottu. Vierastyöntekijöillä
siis lisätään harmaata taloutta ja murratetaan suomalaista sopimusjärjestelmää ja
työntekijöitään polkevat kriminaalit isännät vielä rikastuvat sillä.
Nyt jo tulikuumassa tupo-riihessä ulkomaalaisten työntekijöiden työehtojen valvonta
on yksi ay-liikkeen ydinvaatimuksista, eivätkä sen ratkaisuksi kelpaa vetiset
korulauseet.
SAK:n sopimukseen tarjoama valvontamalli perustuu paitsi työ- myös yrityselämän
reiluun peliin ja vastaa sitä henkeä, jonka työnantajatkin puolitoista vuotta sitten
työmarkkinajärjestöjen yhteisessä itälaajentumispaperissa kuittasivat.
Myös Lipposen hallituksen suuntaan on kovisteltava ja kysyttävä kokoomuslaiselta
sisäministeriltä, missä piimättyy uusi, työlupakäytäntöä korjaava
ulkomaalaislaki, jonka pohjat saatiin valmiiksi jo yli vuosi sitten.