Ay-raatilaisilta kysyttiin, kuinka he innostaisivat jäseniä äänestämään liittovaaleissa. Raatilaiset eivät näe kovin suurta innostusta liittovaaleihin. Jäsen kokee liiton asiat kaukaisiksi.

Leipuri Tiina Heinonen SEL:stä toivoo, että äänestäjälle tulee sellainen olo, että hänen asioitaan viedään eteenpäin.

– Liittokokousedustajat kuten SAK:n valtuustonkin edustajat ovat jäsenistön ääni. Siksi liittokokousedustajan on hyvä tuoda ajatuksensa ja mielipiteensä selkeästi esille. Näin jäsenet tietävät, millaisia asioita kyseisen edustajan kautta voi viedä eteenpäin, arvioi Heinonen.

Koneistaja Mikko Laakso Metalliliitosta valittelee, että keino, jolla nuoret saadaan kiinnostumaan liittovaaleista, on vielä keksimättä.

– Pitäisi varmaankin luvata satanen lisää palkkaa, mutta eihän liittokokous siitä päätä.

Laakso korostaa, että edunvalvonnasta, liiton linjauksista ja liittojohdosta päätetään liittokokouksissa, mutta ne tuntuvat monen mielestä kaukaisilta.

– Nyt tosin työhyvinvointiin liittyvät asiat ovat herättäneet meilläkin keskustelua. Työuria halutaan pidentää parantamalla työoloja ja työhyvinvointia, arvioi Laakso.

JHL:n pääluottamusmies Karita Alanko-Ojala arvelee uuden Oulun synnytyksen, yleisemminkin kuntaliitosten ja palvelujen ulkoistamisen uhan herättelevän jäseniä äänestämään liittovaaleissa.

– JHL:n edustajistolla on tärkeä rooli edunvalvonnassa. Meille on tärkeää, että saadaan pidettyä työehtosopimukset ja voimme vaikuttaa henkilöstön asemaan. Kaupunkien oman palvelutuotannon ylläpitäminen on tärkeää.

Pääluottamusmies ja tietoliikenneasentaja
Mika Junnila arvelee, että hänen työpaikkansa Olkiluodon sähkömiehet saadaan hyvin mukaan liittovaaleihin, mutta pienissä yrityksissä osallistutaan huonommin.

– Ihmisiä kiinnostavat oman sopimusalan asiat ja työehtosopimus. Aktiivien pitäisikin pitää enemmän ääntä siitä, kuinka liittovaaleilla vaikutetaan liiton asioihin ja oman sopimusalan työehtosopimukseen, Junnila sanoo.