Kasvisruoka on eettinen valinta. Globaalin nälänhädän keskeinen syy
on liha lautasellamme. Pelloilla kasvaa eläinten rehua, ei ruokaa ihmisille. Metsiä
hakataan, jotta saadaan lisää rehupeltoja. Helsingin Sanomat kysyy "Mistä
tietää, että tuotantoeläimet voivat hyvin" (HS 3.3.). Ystäväni mukaan Hesari
kalastelee trendipisteillä nuoria tilaajia. Minusta Hesari haluaa pelastaa maailman.
Iloitsen vilpittömästi tästä valtakunnan median uuseettisestä linjasta. Hurraa!
Jään kestotilaajaksi näiden juttujen ansiosta.
Naistenlehdet tietävät, mikä on trendikästä. Trendi on ilmiö, suosittu ja
muodikas. Se voi kestää hetken ja pullahtaa esiin yhä uudelleen, vuosikymmen toisensa
jälkeen. Trendi on kuin teatterin musikaali. Inhoajat kuulevat vain tyhjien tynnyrien
kolinaa ja kannattajat kysyvät, että mitä vikaa laatuviihteessä on. Siinä voi olla
sisältöä yllin kyllin. Ilmastonsuojelu, kasvissyönti, 70-luvun politisoituminen,
opiskelijaliike ja Vanhan valtaaminen. Trendikkäitä ilmiöitä, jotka houkuttavat yhtä
ja inhottavat toista.
Trendikästä oli pätkätyöläisyyskin 80-luvulla. Tosin silloin tehtiin projekteja,
haluttiin olla freelancereita, haluttiin vierailla työtehtävissä, ei sitoutua
"hautaan saakka". Haluttiin olla itsensä työllistäviä yrittäjiä jo
tuolloin. Ei ole trendikästä olla paskatöissä ja välillä työtön, mutta on
erittäin trendikästä puhua näistä ongelmista ja kipupisteitä julkisuudessa. Tästä
kiitos ja hurraa mm. SAK:lle!
Lamanjälkeisen suomalaisen työelämän kestotrendi on ollut työyhteisöjen
yhteishengen nostatus. Ne, joilla on työtä, ovat menneet metsään ammuskelemaan
toisiaan väripanoksilla tai laskemaan koskea kimpassa. Siinä jyvät erottuivat
akanoista, kun henkikultaa koetellaan. Tätä nykyä mennään kokkikursseille. Kyynikko
voisi tokaista, että sushikurssillahan ne johtamisongelmat poistuvat ja hankalat alaiset
asettuvat. Mutta mikäs siitä. Sehän on terve trendi.
Miten trendistä kasvaa aate tai kansalaisliike? Pitääkö mukaan saada miljoona
ihmistä, jotka sanovat, että tämä on globaalisti merkittävää? Jos trendi mobilisoi
aivot, jalat ja väkijoukot ja saa aikaan muutoksen muuallakin kuin olohuoneen tapetissa,
eikö se ole arvokasta? Vai onko reilussa kaupassa jotain vikaa? Yrityksen
"viherpesu" on valheellista, mutta jos yritykset haluavat toimia eettisesti ja
ekologisesti, on se pelkästään hyvä asia. Ei se pyyteetöntä ole, ei edes reilu
kauppa. Ajattele ite, äläkä kuvia kumartele, niin kuin minun pappani sanoi.