Rakennuksilla työskennellyt Peeter ei ole ainoa. Lukemattomat virolaiset tekevät töitä Suomen rakennuksilla valittamatta, suomalaisia työkavereitaan huonommalla palkalla.

Peeter tuli Suomeen töihin ensimmäisen kerran neljä vuotta sitten.

– Silloin en tiennyt mistään mitään. Tulin töihin ja töitä sain tehdä.

Peeter sanoo, ettei hänellä ole huonoja kokemuksia Suomessa töissä olemisesta. Silti hän kertoo, ettei ole saanut minkäänlaisia ylityökorvauksia ja että sunnuntaitöistä on tullut sama palkka kuin arkipäivistäkin.

Virolaiset työkaverit kertoivat, että Suomessa voi saada ylityökorvauksia ja muita lisiä. Mutta työnantajan kanssa ei haluttanut ruveta riitelemään.

– Mitä minä olisin voinut tehdä? Jos olisi mennyt kyselemään asiasta työnantajalta, hän olisi toivottanut minulle hyvää kotimatkaa.

Työnteko suomalaisia työkavereita pienemmällä palkalla polkee palkkoja ja virolaisia työntekijöitä voidaan suosia kalliimman suomalaisen työvoiman kustannuksella.

– Yhdelle Suomessa katoilta lunta pudottaneelle kaverille maksettiin viisi euroa tunti. Kuulin että suomalainen työntekijä sai samasta työstä 35 euroa tunti, Peter kertoo.

Tiedon puutetta

Rakennusliitolla on ollut Tallinnassa toimisto jo monta vuotta. Toimistoa hoitaa Kalev Liibert, jonka tehtävänä on kertoa virolaisille työntekijöille Suomen työtilanteesta ja Rakennusliitosta.

– Ongelmana on, että monet virolaiset tulevat Suomeen nimenomaan tekemään töitä. Heillä ei yleensä ole mitään yli- ja pyhätöitä vastaan, hän sanoo.

Vaikka virolaisille maksetaan Suomessa pienempiä palkkoja kuin suomalaisille, palkka voi silti olla kolminkertainen Viron palkkoihin verrattuna.

Joissain tapauksissa työntekijät ovat jääneet ilman palkkaakin. Työvoimaa vuokraavat yritykset ovat pahimpia. Viro on nimittäin Suomeen verrattuna työnantajavelvoitteiden suhteen todellinen Villi Länsi.

Rakennusliiton kansainvälisen sihteerin Nina Kreutzmanin mukaan useamman virolaisen hämäräperäisen henkilöstönvuokrausyrityksen takana on liiketoimintakiellossa oleva suomalainen.

– Vähän kärjistäen kyse on ihmiskaupasta. Hämäräbisnekset ovat paljon yksinkertaisempia kuin esimerkiksi huumekauppa. Kiinnijäämisen riski on pieni ja rangaistukset mitättömiä, hän sanoo.

Ammattiliittoja ei tunneta

– Monet eivät edes tiedä, mitä ammattiliitto tekee. Puutteellinen kielitaito vaikeuttaa asioita lisää, sanoo Kalev Lilbert.

Järjestäytymisaste on Virossa Suomeen verrattuna matala. Virolaiseen ammattiliittoon kuuluu rakennusalalla satakunta henkeä. Omaa rakennusalan liittoa Virossa ei ole ollenkaan, vaan virolaiset rakennustyöläiset kuuluvat metsäteollisuus- tai palvelualan liittoihin. Tästä syystä rakennusalalla ei myöskään ole yleisiä työehtosopimuksia. Ainoat varsinaiset sopimukset on solmittu vähimmäispalkoista.

Nykyään Andrus ja Peeter kuuluvat Suomen rakennusliittoon. He eivät ole vielä valmiita mainostamaan jäsenyyttään liitossa. He pelkäävät työnantajien reaktioita.

Rakennusliitolla on ulkomaisia työnantajia varten oma osasto, johon kuuluu yli 1300 työntekijää. Moni heistä kuuluu myös paikallisosastoihin. Vielä pitkä matka siihen, että kaikki noin 20 000 tällä hetkellä Suomessa työskentelevää virolaista saadaan liiton jäseniksi.

Tallinnan toimiston lisäksi Rakennusliitolla on myös Helsingissä palkkalistoillaan yksi venäjää puhuva toimitsija.

Johan Gullmets

Andrusin ja Peeterin nimet on muutettu.