Määrärahojen supistamisen myötä työsuojeluviranomaisten henkilöstöä on vähennetty ja aluehallinnon uudistus saattaa vaarantaa työsuojeluvalvonnan riippumattomuuden, jota kansainvälisetkin sopimukset edellyttävät.

– Työpaikoilla tarvitaan vahvaa työsuojeluosaamista ja työsuojeluvalvontaa. Uuden hallituksen pitäisi selvittää, toteutuuko työsuojeluvalvonta nyt laadukkaasti ja tehokkaasti sekä kansainvälisten sopimusten mukaisesti. Sen lisäksi työterveyshuoltolain valvonta on nostettava samalle tasolle kuin muun työsuojelulainsäädännön. Tällä hetkellä mikään viranomainen ei valvo työterveyshuoltolain noudattamista, sanoo SAK:n työympäristöasiantuntija Raili Perimäki.

Työterveyshuolto on avainasemassa työkyvyttömyyden ehkäisemisessä. Työterveyshuollon tekemiä työpaikkaselvityksiä on tehostettava ja toimenpiteet on kohdennettava esimerkiksi työkyvyn ylläpitämiseen ja oikea-aikaiseen tukeen työkyvyn alentuessa. Olennaista on myös työkyvyttömyyteen johtavien kuormitustekijöiden vähentäminen ja työtapaturmien ennaltaehkäisy.

– Työkyvyttömyyseläkkeelle joudutaan useammin työntekijäammateissa kuin asiantuntija-ammateissa. Syynä ovat useimmiten tuki- ja liikuntaelinsairaudet. Masennuksen vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle jäävien kohdalla ammattiryhmien välinen ero ei ole niin selvä, koska masennukseen voi liittyä muita tekijöitä kuten työttömyys, Perimäki sanoo.