Valituista kansanedustajista kolme neljäsosaa oli vastannut SAKn
työelämän vaalikoneeseen. Valitut edustajat kannattavat voimakkaasti työehtosopimusten
sitovuutta, lakko-oikeutta, työttömien ja vähän koulutettujen koulutukseen
satsaamista, myös työntekijän tarpeista lähteviä joustomahdollisuuksien lisäämistä
pidetään ehdottoman tärkeänä. Myös peruskoulun päättäneille nuorille pitää
vastanneiden mukaan taata työ-, opiskelu- tai harjoittelupaikka. Täysin samaa mieltä
tästä oli peräti 97,3 prosenttia vastanneista.
Vähän koulutettujen aikuisten koulutusmahdollisuuksia on lisättävä. Väitteen
kanssa täysin samaa mieltä oli peräti 99,3 prosenttia vastanneista. Liki samanlaisen
kannatuksen (98,7%) sai myös väite työntekijän tarpeista lähtevien
joustomahdollisuuksien lisääminen.
Pätkä- ja vuokratyötä tekevillä pitäisi olla samat oikeudet ja etuudet kuin
vakituisessa työssä olevilla. Tästä oli täysin samaa meiltä 89,7 prosenttia
vastaajista. Vuokratyöntekijöiden asemaa tulee parantaa takaamalla heille
pääsääntöisesti vakituinen työsuhde. Tämän väitteen kanssa täysin samaa mieltä
on 80,7 prosenttia työelämän vaalikoneeseen vastanneista kansanedustajista.
93,3 prosenttia vaalikoneen vastaajista allekirjoittaa täysin väitteen siitä, että
kasvava työttömyys edellyttää lisää rahaa työttömien koulutukseen ja
työllistämiseen.
Ansiosidonnaista työttömyysturvaa olisi heikentämässä vain 14,7 prosenttia ja
ikääntyneiden työttömien lisäpäiväoikeuden ns eläkeputken olisi valmis poistamaan
vain 13,3 prosenttia vaalikoneen vastaajista.
Harmaan talouden torjuntaan tarvitaan nykyistä tiukempaa lainsäädäntöä ja lisää
voimavaroja. Tämä väitteen kanssa täysin samaa mieltä on 99,3 prosenttia vastaajista.
93,3 prosentin mielestä harmaan talouden torjumiseksi tilaajan vastuu on ulotettava koko
alihankintaketjuun.
Työelämän ja sosiaaliturvan lainsäädäntö on jatkossakin valmisteltava
kolmikantaisesta 93,2 prosentin mielestä. 86,5 prosenttia vastaajista oli täysin samaa
mieltä väitteestä, ettei työntekijän nykyistä lakko-oikeutta pidä rajoittaa.
Sitovien työehtosopimusten tulee jatkossakin olla työntekijöiden turvana. Tämän
väitteen kanssa täysin samaa mieltä oli 94,6 prosenttia vastaajista.
Noin neljännes eduskuntaan valituista ei vastannut SAK:n työelämän vaalikoneeseen.
Kokoomuksen 44:stä edustajasta 18 jätti vastaamatta, keskustan 35 valitusta 16 ei
vastannut, RKP:n yhdeksästä kansanedustajasta koneeseen vastasi vain kaksi. Luvuissa
näkyvät kaikki Vasemmistoliiton kansanedustajat, demarien 42 edustajasta jätti
vastaamatta vain neljä ja perussuomalaisten 39 kansanedustajasta viisi ei ollut vastannut
työelämän vaalikoneeseen. Kristillisistä kaikki vastasivat. Vastaukset antavat näin
ollen aika hyvän kuvan kansanedustajien mielipiteistä. Joissakin kysymyksissä
kokoomuksen, keskustalaisten ja RKP:n edustajien puuttuvat kannat muuttaisivat
ay-liikkeelle yltiömyönteisiä kantoja hieman.
Aino Pietarinen