Hallitus kampittaa

Kovin sanoin hallitusta arvostelee myös ASÍ:n puheenjohtaja Gylfi Arnbjörnsson Reykjavikissa ay-liikkeen päämajassa.

– Hallitus on liian passiivinen. Se vain kampittaa sen sijaan että loisi kipeästi tarvittavaa tulevaisuudenuskoa. Tulevaisuudennäkymät eivät ole kummoiset ja Islannin kruunu vetelee viimeisiään, sanoo ekonomin koulutuksen saanut puheenjohtaja.

Vuoden 2008 lokakuun 6. päivä saa tulevaisuuden historiankirjoissa ympärilleen mustat reunukset. Silloin kriisi iski, ja kovaa.

– Viidentoista vuoden uurastus alhaisen palkkatasomme nostamiseksi pohjoismaiselle tasolle ja pohjoismaisen hyvinvointivaltion luomiseksi oli kerralla mennyttä, sanoo Gylfi Arnbjörnsson.

ASÍ oli vain viikkoa aikaisemmin neuvotellut hallituksen kanssa kaksivuotisesta sopimuksesta romahduksen välttämiseksi. Tilanne oli kuitenkin pahempi kuin kukaan oli aavistanut, joten sopimusta ei syntynyt. Vuoden 2009 vaalien jälkeen sovittiin vakautuspaketista.

Pankit alkoivat horjua. Valtio otti haltuunsa kolme pankkia, joista yksi on edelleen valtion ja kaksi ulkomaisten velkojien hallussa. Myös keskusjärjestö menetti obligaatioihin sijoitettuja varoja.

– Ay-liikkeen eläkerahastojen nimellisarvosta katosi 8,5 prosenttia. Kruunu devalvoitui ja euroissa laskien palkat puolittuivat. Päiväpalkka on tammikuun 2008 jälkeen laskenut 14 prosenttia ja käytettävissä olevien ansioiden määrä pudonnut 22 prosenttia, puheenjohtaja toteaa. Ylitöitä ei enää teetetä. Vähimmäispalkka on turvattu työehtosopimuksella, mutta henkilökohtaisilla lisillä, jotka voivat olla 30–40 prosenttia palkasta, ei ole mitään takeita.

– ASÍ on onnistunut huolehtimaan heikoimmista ja matalapalkkaisista. Sopimuksin on turvattu päiväpalkkojen nousu niin, että ne ovat reaalisesti samalla tasolla kuin tammikuussa 2008. Nyt vaadimme, että tavallisille islantilaisille taataan lainmuutoksella mahdollisuus päästä velkasaneeraukseen.

Työttömyys kolminkertaistui

Syyskuussa 2008 Islannissa vallitsi periaatteessa täystyöllisyys, Työttömyys oli 0,8 prosenttia, nyt se on 7,6 prosenttia. Yksityissektorilla työttöminä on 9 prosenttia, julkisella puolella 2–2,5.

Työvoimasta kymmenisen prosenttia on maahanmuuttajia: ensimmäisessä aallossa tulleita portugalilaisia ja vuoden 2004 jälkeen Baltiasta ja Puolasta tulleita. Kriisin jälkeen kolmannes maahanmuuttajista on lähtenyt. Myös monet islantilaiset ovat lähteneet kotimaastaan, ja työttömyys selittää muuttoa vain osittain.

– Sosiaalinen polkumyynti ei ole iso ongelma. Olemme neuvotelleet vähimmäispalkat ja -työehdot, jotka pohjautuvat vahvoihin työehtosopimuksiin ja yleissitovuuteen, sanoo Gylfi Arnbjörnsson.

Islantilainen palkkausjärjestelmä on ainutlaatuinen, Työnantajien kanssa solmittu sopimus määrää, että työnantajien on ensisijaisesti palkattava järjestäytyneitä työntekijöitä. Järjestelmää kannattaa 95–98 prosenttia islantilaisista. Järjestäytymisaste on noin 85 prosenttia. Järjestelmän ansiosta myös maahanmuuttajat yleensä järjestäytyvät.

EU-jäsenyys loisi luottamusta

– Miten näin huonosti pääsi käymään? Talous kasvoi aivan liian kovaa vauhtia, sanoo Gylfi Arnbjörnsson.

– ASÍ varoitti hallitusta liiallisesta kasvusta vuonna 2004. Voittomarginaalit olivat liian suuria. Monet yritykset ottivat ulkomaista lainaa. Meidän jäsenemme ostelivat autoja ja kiinteistöjä lainarahalla.

Valtio, kunnat, yritykset ja perheet ovat edelleen pahasti velkaantuneita. Kruunun kurssi on pysynyt alhaalla romahduksesta lähtien. Islantilaisia on muuttanut maasta, ensi sijassa Norjaan.

Gylfi Arnbjörnsson on sitä mieltä, että EU on Islannin ainoa tie ulos kriisistä. Edustajakokous asettui vuonna 2008 tukemaan EU-jäsenyyden hakemista ja asiaa koskevaa kansanäänestystä. Vuonna 2009 järjestetyssä edustajakokouksessa keskusteltiin jäsenyysehdoista. Jäsenkunnassa kannattajat ja vastustajat jakautuvat jotakuinkin tasan.

– EU on meille tulevaisuuden ankkuri, se luo luottamusta ja vakautta. Mutta poliittista epäsopua ilmenee: vasemmistovihreä puolue on jäsenyyttä vastaan, sosialidemokraatit puolesta. Aikaa menee. EU:n on tarkistettava kalastuspolitiikkaansa. Mutta uskon, että neuvottelut saadaan päätökseen kolmessa vuodessa. Ennen liittymistä on vielä kansanäänestys.

ASÍ 2025 – aktiivinen ja suurin

ASÍ:n viidessä liitossa on tällä hetkellä noin 100 000 jäsentä. Systeemi on Tanskan mallin mukainen.

– Mehän olemme itse asiassa lohjenneet Tanskan LO:sta, Gylfi Arnbjörnsson virnistää ja kertoo, että järjestö perustettiin jo vuonna 1916. Islanti irtautui Tanskasta valtiollisesti 1918 ja itsenäistyi 1944.

ASÍ antaa suuren arvon Pohjoismaiden ammatilliselle yhteysjärjestölle PAY:lle. Keskusjärjestö on myös mukana ITUC:n ja EAY:n toiminnassa.

– Emme ole hirveän aktiivisia, mutta osallistumme kongresseihin, puheenjohtaja toteaa.

– Ja millainen on ASÍ vuonna 2025?

– ASÍ on edelleen aktiivinen ja suurin ja meillä on keskeinen rooli islantilaisessa yhteiskunnassa. Pyrimme rakentamaan hyvinvointia kolmikantaisilla neuvotteluilla. Neuvottelemme istuvan hallituksen kanssa sen väristä riippumatta, kuten olemme tehneet jo 1940-luvulta lähtien, sanoo Gylfi Arnbjörnsson.

On ehdotettu, että edustajakokouksia alettaisiin taas järjestää vain joka toinen vuosi, eikä joka vuosi kuten on tehty vuodesta 2000 lähtien. Toimitsijoita järjestössä on 292.

Ingegerd Ekstrand
kuvat Róbert Águstsson