Kyse on uudenlaisesta tehtävästä, jossa keskeistä on liittojen ja niiden jäsenten palvelu EU-asioissa. Edellytykset tiedon välittämiseen ovat Paanasen mukaan hyvät.

– Koska olen osan työajastani Suomessa, minun on helppo osallistua esimerkiksi erilaisiin tilaisuuksiin liitoissa. Minua voi myös pyytää paikan päälle kertomaan ajankohtaisista EU-asioista.

Paananen toivookin, että liitoista otetaan häneen aktiivisesti yhteyttä. Hän haluaa hälventää käsitystä EU-asioiden vaikeudesta.

– EU-edunvalvonta on osa arkista edunvalvontaa eikä mikään erillinen vaikuttamisen ja päätöksenteon saareke. EU:ssa tehdyt päätökset vaikuttavat jokaisen palkansaajan arkeen ja niistä pitää kertoa selkokielellä ymmärrettävästi.

Reijo Paanasen mukaan suuri tulevaisuuden kysymys ja myös ay-liikkeen vaikuttamisen paikka on EU:n toiminnan kehittäminen Lissabonin sopimuksen tultua voimaan. Sopimus virtaviivaistaa EU:n päätöksentekoa ja lisää muun muassa parlamentin valtaa.

Palkansaajille tärkeitä asioita on pöydällä paljon.

– Mikä on vapaan liikkuvuuden suhde työelämän oikeuksiin, mitkä ovat lähetettyjen työntekijöiden oikeudet ja miten työsuojelun tasosta huolehditaan EU-tasolla, Paananen luettelee esimerkkejä.

Palkansaajajärjestöjen EU-edustustossa Brysselissä työskentelee jatkossa yksi henkilö nykyisen kahden sijaan. Johtajanpesti on kolmivuotinen ja se kiertää palkansaajakeskusjärjestöjen kesken. Maaliskuussa FinUnionsin johtajana aloittaa Risto Kousa STTK:sta, minkä jälkeen vuorossa on SAK ja sitten Akava.

Pirjo Pajunen