SAK:laisen keskivertoveronmaksajan tilanne ei ole lähivuosina kadehdittava. Työmarkkinoiden epävarmuuden ja yhä pahenevan työttömyyden lisäksi palkankorotukset pysyvät vaatimattomalla tasolla ja verotus uhkaa kiristyä. Se tarkoittaa palkansaajien ostovoiman alenemista.

Tänä vuonna menee vielä kohtuullisesti niillä, joilla on työpaikka. Tuloverotus ei keskimäärin juuri kiristy ja reaalitulotkin kasvavat hivenen. Vuosi 2011 on jo tiukempi ja tiukka linja jatkuu tulevina vuosina.

– Verotus kiristyy. Tähän vaikuttaa välillisten verojen kiristyminen sekä kunnallisveron ja palkansaajien eläke- ja työttömyysvakuutusmaksujen nousu, sanoo Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Jaakko Kiander.

Hän pitää todennäköisenä, että myös tuloverotusta joudutaan kiristämään valtion velkaantumisen ja väestön ikääntymisen takia.

Palkansaajien ostovoimaan ei ole kuitenkaan odotettavissa 1990-luvun alun laman tapaista dramaattista pudotusta. Tuolloin palkansaajien ostovoima laski pahimmillaan 10 prosentilla vuodessa, nyt odotettavissa on 1–2 prosentin lasku.

Varakkaita verotetaan kevyesti

Jaakko Kiander hämmästelee sitä, että verojärjestelmään tehdyistä muutoksista on käyty vain vähän julkista keskustelua. Muutoksia on kuluneen 20 vuoden aikana tehty yllättävän paljon.

Kianderin mukaan suuri periaatteellinen muutos tapahtui 1993, kun pääoma- ja palkkatulojen verotus eriytettiin ja pääomatulojen osalta luovuttiin progressiosta ja siirryttiin 25 prosentin tasaveroon. Nyt pääomatulojen veroprosentti on 28.

Pääoma- ja osinkotulojen verotus on palkkatulojen verotukseen verrattuna kevyttä. Keskituloisen palkansaajan veroprosentti on tänä vuonna noin 29 ja keskimääräistä pienituloisemman, 2 000 euroa kuukaudessa ansaitsevan, noin 22 prosenttia. Eniten kevyestä pääomaverotuksesta on hyötynyt ylin prosentti tulonsaajista. Heidän keskimääräinen veroprosenttinsa on 30. Tämä tarkoittaa sitä, että verotuksen progressio iskee ankarimmin keskituloisiin, kun taas runsaasti pääomatuloja saavat voivat hyödyntää edullista tasaveroa.

Jaakko Kianderin mielestä on perusteltua väittää, että Suomessa on siirrytty kohti varakkaita suosivaa tasaveroa.

– Suuret osake- ja kiinteistövarallisuudet kuten maa- ja metsätilat ovat verovapaita mutta kiinteistöverolla verotetaan pienomistajia ja jopa lähes varattomien varallisuutta. Yritys- ja maatilavarallisuuden perintöverotus on muita keveämpää, Kiander mainitsee esimerkkejä.

Tavallisen palkansaajan vaurastuminen on huomattavasti vaikeampaa kuin valmiiksi varakkaiden, joilla on runsaasti esimerkiksi perittyä omaisuutta.

– Tulomuotojen erilainen verokohtelu on ongelma, verojärjestelmä ei saisi toimia näin ohjaavasti. Ei ole myöskään hyvä, että järjestelmämme tarjoaa osalle ihmisistä mahdollisuuden muuntaa palkkatulonsa kevyemmin verotetuiksi pääomatuloiksi, sanoo SAK:n pääekonomisti Olli Koski.

Hän sanoo, että tätä porsaanreikää on yritetty tukkia mutta varsinainen ongelma on pääoma- ja palkkatulojen liian erilainen verokohtelu, joka ei korjaannu ilman suurempaa veroremonttia. Koski ei usko, että suurta remonttia on luvassa ennen seuraavia eduskuntavaaleja.

– Varallisuuden lievä verokohtelu koetaan kuitenkin yleisesti epäoikeudenmukaiseksi ja paine pääoma- ja palkkatulojen verokuilun kaventamiseen on kova.

Verojärjestelmän kehittämistä pohditaan valtiovarainministeriön alivaltiosihteerin Martti Hetemäen vetämässä asiantuntijoiden verotyöryhmässä. Hallituksen asettaman työryhmän toimeksianto on lavea ja nykyisessä vaikeassa taloustilanteessa myös haasteellinen. Toimeksiannon mukaan verojärjestelmäämme olisi kehitettävä sellaiseksi, että se nykyistä paremmin tukisi työllisyyttä, yrittäjyyttä, talouskasvua ja tuottavuutta.

Hetemäki on julkisuudessa todennut yhdeksi nykyisen järjestelmän ongelmaksi keskituloisten palkansaajien ylikireän verotuksen verrattuna niihin, jotka pystyvät kanavoimaan palkkatulojaan pääomatuloiksi.

Palkansaajien verotus uhkaa kiristyä

Varakkaiden hellakätisestä verokohtelusta ei ole noussut suurta porua ehkä siksi, että myös palkansaajien tuloverotus on keventynyt. Palkkatulojen verotus on laskenut yhtäjaksoisesti vuodesta 1995. Nyt pieni- ja keskituloisten verotus on eurooppalaista keskitasoa.

Lähivuosina palkansaajien verotus todennäköisesti kiristyy "vaikka kukaan ei sitä halua", sanoo Jaakko Kiander. Olli Kosken mielestä palkkatulojen verotuksen kiristämistä olisi vältettävä, sillä se on myrkkyä talouden kasvulle ja uusien työpaikkojen syntymiselle.

Olli Koski ja Jaakko Kiander uskovat, että myös välilliset verot nousevat lähivuosina. Hallitus on jo päättänyt yleisen arvonlisäverokannan nostamisesta heinäkuun alusta prosenttiyksiköllä 23 prosenttiin. Välilliset, kulutukseen liittyvät verot kuten arvonlisävero, alkoholivero ja energiaverot, ovat poliitikoille kätevä tapa kerätä veroja, sillä niiden korottaminen ei närkästytä äänestäjiä samalla tavalla kuin ansiotuloverotuksen kiristäminen.

Välilliset verot ovat tasaveroja, joita kaikki maksavat yhtä paljon tuloista riippumatta. Pienituloisille välillisten verojen nousu on huono asia, sillä verojen korotus leikkaa pieniä tuloja suuria ankarammin. Olli Koski sanoo, että välillisten verojen nousu on kompensoitava pienituloisille tuloveroa keventämällä ja sosiaalietuuksia korottamalla. Muuten tuloerot kasvavat entisestään ja verojärjestelmän epäoikeudenmukaisuus lisääntyy.

Hallitus suosii varakkaita avainryhmiä

Olli Koski suomii hallituksen harjoittamaa veropolitiikkaa suunnittelemattomaksi. Sitä on leimannut verojärjestelmää rapauttavien verohelpotusten tehtailu pienille avainryhmille.

– Isoja veropoliittisia muutoksia on tehty olemattomalla valmistelulla ja ilman julkista keskustelua.

Vanhasen porvarihallitus on keventänyt veroja reippaasti, noin 3,5 miljardilla eurolla. Se on lähes 1,4 miljardia euroa enemmän kuin hallitusohjelmassa sovittiin. Veronkevennyksiä on käytetty keskeisenä elvytyskeinona ja niiden avulla on myös palkittu erilaisia eturyhmiä.

Jaakko Kiander sanoo Vanhasen hallituksen harjoittavan tyypillistä porvarillista veropolitiikkaa, jossa hyötyjiä ovat maanomistajat, yrittäjät ja varakkaat henkilöt. Esimerkiksi käyvät metsän myyntitulojen ja peltomaan vapauttaminen verosta. Hallitusohjelmaan kirjattiin yrittäjien tehokkaan lobbauksen tuloksena perintöveron poistaminen yrittäjiltä sukupolvenvaihdoksessa mutta tämä hanke meni perustuslain vastaisena myttyyn.

Eläkesäästämisen veroetujen laajentaminen ja kotitalousvähennyksen tuplaaminen hyödyttävät eniten suurituloisia. Työnantajilta poistettiin Kela-maksu, mikä leikkaa valtion tuloja yli 800 miljoonalla eurolla. Samanaikaisesti rahaa ei tahdo löytyä kaikkein heikoimmassa asemassa olevien kansalaisten elintason parantamiseen. Esimerkiksi vuodenvaihteessa työnsä päättäneen sosiaaliturvaa uudistaneen Sata-komitean ehdotukset uhkaavat lykkääntyä hamaan tulevaisuuteen.

Vaalien alla kansalaisten olisi hyvä pohtia, mitkä kaikki verohelpotukset ovat tarpeellisia ja keitä ne loppujen lopuksi suosivat. Oman ehdotuksensa asiassa antaa Hetemäen verotyöryhmä tämän vuoden lopussa.

Jaakko Kiander toivoo, että verotuksen oikeudenmukaisuus nousisi seuraavissa eduskuntavaaleissa vaaliteemaksi.

– Monissa edellisissä vaaleissa poliitikot ovat voineet luvata äänestäjille verohelpotuksia mutta nyt tilanne on toinen. Puolueiden pitäisi ottaa kantaa siihen, miten verojen kiristymisen aiheuttama taakka jaetaan.

Verotuksen oikeudenmukaisuuden ja tulonjaon näkökulmasta progression lieveneminen kohti tasaveroa on ongelma.

Pirjo Pajunen
piirrokset (pdf:t) Sanna Kallio