SAK:n historiankirjoittaja Tapio Bergholm pitää SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen historiankirjoituksen pahimpana aukkona Työläisliiton historian puuttumista. Työläisliitto perustettiin kokoomaliitoksi vuonna 1929 sosialidemokraattien lähdettyä Suomen Ammattijärjestöstä. Työläisliiton historia leikkaa mm. kuljetusalaa ja sen piiristä on lähtenyt myös kunta-alan järjestäytyminen.

Työläisliiton toimintaa ovat jatkaneet vuonna 1970 perustettu Kemianliitto ja tämän vuoden alussa aloittanut TEAM. Kemian historiaan kuuluvat myös tekstiili- ja vaatetus-
teollisuuden sekä kumi- nahka- ja kenkäteollisuuden liitot. TEAMin toisen osapuolen, Viestintäalan ammattiliiton, historia on sen sijaan hyvin tutkittu.

Myös PAMilla on edessään vielä mittava savotta. Esimerkiksi siivoojat ja vahtimestarit ovat vailla kirjoitettua historiaa. PAMin muodostaneista liitoista historiateos puuttuu Hotelli- ja ravintolahenkilökunnan liitolta, Teknisten- ja erityisammattien liitolta sekä Kiinteistötyöntekijäin liitolta. Myös porvarillisella puolella toimineen Liikeväen liitto kaipaisi Bergholmin mielestä oman tutkimuksensa.

Palvelusektori on edunvalvonnan näkökulmasta aika kevyesti käsitelty alue.

Myös JHL:n historiassa olisi edelleen tutkittavaa. KTV:n historia vuodelta 1987 ja pari vuotta sitten päivänvalon nähnyt JHL:n perustamiseen ulottuva jatko-osa ovat kaikin puolin asiallisia teoksia. Sen sijaan Valtionvirkailijain Yhteisjärjestö (VY) ja sen seuraaja Virkamiesten ja Työntekijäin Yhteisjärjestön (VTY) historia kaipaa lisää tutkimista.

Moni pienempi liitto on lisäksi kokonaan vailla historiaa tai lepää juhlakirjojen tai toimitsijoiden kirjoittamien historiikkien varassa. Tällaisia ovat mm. Sosialidemokraattinen sanomalehtimiesliitto, Yleinen lehtimiesliitto, Ilmailualan unioni, Rautatievirkamiesliitto ja Aliupseeriliitto. Myös rinnakkaisjärjestöjen ja vain lyhyen aikaa eläneiden liittojen historioissa olisi edelleen tutkittavaa. Tällaisia ovat mm. Kaivostyöntekijäin ja Putkityöntekijäin liitot.

Laadukasta, mutta hieman suppeaa

Suomen historian professori Kari Teräs Turun yliopistolta arvostaa SAK:n ja sen liittojen historiankirjoituksen erittäin korkealle. Se on laadukasta kerrontaa ja seuraa hyvin historiantutkimuksen kehitystä. Tieteellisessä mielessä se tukee hyvin myös yliopistolla tehtävää tutkimusta.

Teräksen mielestä tarkastelunäkökulmaa voisi laajentaa kuitenkin kattamaan liittotason lisäksi myös paikallisen tason. Ei ole hyvä, että paikallinen tutkimus on jätetty yksin ammattiosastojen harteille. Yksi tapa laajentaa näkökulmaa olisi tarkastella luottamusmiesjärjestelmän kehitystä.

Siihen sisältyisi niin paikallinen toiminta kuin se, miten viestit kulkivat alhaalta ylös ja toisinpäin, ja miten sopimusjärjestelmän kehitys muutti keskusjärjestön ja paikallistason suhteita. Luottamusmiestoiminnan historiaa ei Suomessa ole vielä kirjoitettu. Aihetta olisi, sanoo Teräs.

Monipuolista historiankirjoitusta

SAK ja sen jäsenliitot ovat julkaisseet etenkin 1990- ja 2000-luvuilla paljon ja monipuolista historiaa. Tällöin ovat päivänvalon nähneet mm. Sähköliiton, Paperiliiton, Postiliiton, Elintarviketyöläisten liiton, Rautatieläisten liiton, Tulliliiton sekä Tekstiili- ja vaatetustyöväen liiton historiat. Lisäksi Metalliliitto on jatkanut historiankirjoitustaan ja SAK julkaissut historiansa vuosilta 1944–1956 ja 1956–1969.

– Aihetta on lähestytty hyvin erilaisista näkökulmista. On kirjoitettu työmarkkinahistoriaa, mutta myös ammattikunnan sekä työn kehityksen ja muutoksen historiaa, sanoo SAK:n historiankirjoittaja Tapio Bergholm.

Esimerkiksi Marja-Liisa Hentilän kaupan alojen historia ja Erkki Vasaran Sähköliiton historiat on tehty ammatillisesta näkökulmasta. Onnistunut ja lukijaystävällinen on Bergholmin mukaan myös Elintarviketyöläisten liiton artikkelihistoria.

Arto Jokela