kysyy 1930-luvun lamasta väitelleeltä
VTT Matti Hannikaiselta työttömyyden syistä.

Perinteisen talousteorian mukaan työttömyys johtuu liian suurista palkoista. Taloustieteilijä Keynesin tulkinnan mukaan taas liian niukasta kysynnästä.

Olet tutkinut Suomen lamaa 1930-luvulla. Estikö palkkojen raju putoaminen Helsingin rakennustyöläisten työttömyyden?
– Ei estänyt. Lamavuosina tuntipalkat puolittuivat ja reaalipalkatkin laskivat kolmanneksen. Samaan aikaan työttömyys nousi ennätyskorkealle. Jopa puolet helsinkiläisistä rakennustyöläisistä oli kokonaan työtä vailla, vaikka kaupungin ja valtion varatöissä työskenteli tuhansia rakennustyöläisiä.

Miksi palkkojen alentaminen ei auttanut?
– Rakentamisen lama johtui rahoitusvaikeuksista. Vaihtotaseen vajeen vuoksi uudisrakentamiseen ei saanut 1920-luvun lopussa lainoja. Rakentamisen lama pitkittyi, kun syntyi velkadeflaatio-ongelma. Yrityksillä ja asunnon ostaneilla oli nousukaudella korkein kustannuksin ja velkarahalla rakennettuja asuntoja samaan aikaan kun yleismaailmallisen lamakauden myötä hinnat laskivat. Köyhtymisen vuoksi uusille asunnoille ei ollut kysyntää, eikä talojen rakentamiseen löytynyt rahoitusta.

Kuinka työllisyys Helsingin rakennusalalla kääntyi taas nousuun?
– Markan irrottaminen kultakannasta eli devalvoituminen lokakuussa 1931 käynnisti koko kansantalouden elpymisen. Velkadeflaatio esti kuitenkin yksityisen rakennustoiminnan elpymisen ennen vuotta 1934. Vähitellen talouden kasvu kevensi rahoitusmarkkinoita ja loi kysyntää uusille asunnoille. Työllisyyden kohentuessa palkatkin nousivat nopeasti.