Konkurssi on kuitenkin harvinainen tapaus. 1990-luvun talouslaman pahimpanakin vuonna vain 7 400 yritystä eli vajaa neljä prosenttia kaikista yrityksistä ajautui konkurssiin. Viime vuonna kokonaismäärä oli 2 300 konkurssia, alle prosentti yritysten kokonaismäärästä. Yritysten määrä on kuitenkin noussut lamavuosista kolmanneksella.

Konkurssien määrät ovat nousseet teollisuutta lukuun ottamatta kaikilla päätoimialoilla suuremmiksi kuin mitä ne olivat ennen lamaa 1980–90-lukujen taitteen kovan noususuhdanteen aikana. Takana on juuri yritysten määrän nousu, sillä suhteellisesti konkurssit ovat kaikilla aloilla paljon harvinaisempia kuin silloin.

Teollisuudessa konkurssien määräkin on pienempi kuin 1990-luvun alussa. Tuolloin ennen lamaa 500 – 600 teollisuusyritystä teki vuoden mittaan konkurssin, nyt määrät ovat olleet yli puolta pienempiä. Pahimman laman keskellä tuhannesta teollisuusyrityksestä 65 teki konkurssin, vuonna 2006 vain 12 tuhannesta.

Palveluihin syntyy yrityksiä

Teollisuusyritysten määrä on kääntynyt laskuun 2000-luvulla ja niitä on lähes yhtä paljon kuin 1990-luvun alussa eli noin 27 000, runsas kymmenesosa kaikista yrityksistä.

Metallituoteteollisuudessa yritysten määrä on kasvanut, mutta laskenut esimerkiksi metalli- ja elektroniikkateollisuuden alihankintatoiminnassa, samoin kuin elintarviketeollisuudessa, tekstiili- ja vaatetusteollisuudessa ja kirjapainoalalla.

Huonekalujen valmistajia on aikaisempaa enemmän, mutta sahojen ja muun mekaanisen puunjalostusteollisuuden yritysten määrä on vähentynyt.

Kaupan alan yrityksiä on suurin piirein saman verran kuin 1990-luvun alkuvuosina, vaikka elintarvikekaupan yrityksistä onkin hävinnyt 40 prosenttia. Rakennusalan yritysten määrä on kasvanut yli puolella.

Kasvu on ollut kovinta palvelualoilla. Ravintola-alan yrityksiä on tuplaten se määrä, mitä niitä oli vuonna 1994. Erilaisia sosiaalipalveluja tarjoavien yritysten määrä on viisinkertaistunut, terveydenhuoltopalveluja tarjoavien yritysten määrä on kasvanut kahdella kolmasosalla. Siivousalan yrityksiä on puolta enemmän, vaikka isommat ovat koko ajan ostaneet pienempiään. Partureita, kampaamoja ja kauneushoitoloita on kolmannes enemmän kuin 1990-luvun alkuvuosina.

Liikkeenjohdon konsultointia, tietojenkäsittelypalveluita ja ohjelmointia tarjoaa kaksinkertainen määrä yrityksiä 1990-luvun alkuun verrattuna. Myös muiden rahoitusalan yritysten kuin varsinaisten talletuspankkien määrä on kaksinkertaistunut.

Työntekijät ovat isoissa firmoissa

Konkurssit ovat suhteellisen harvinaisia, mutta muuten yrityksiä syntyy ja kuolee koko ajan. Noin 20 000 yritystä lopettaa syystä tai toisesta vuoden aikana toimintansa. Joskus yritys myydään, mutta toisinaan toiminta vain hiipuu. Viime vuosina uusia yrityksiä on syntynyt jopa 30 000 vuosittain.

Vilkkainta vaihtuvuus on majoitus- ja ravitsemustoiminnassa. Alan yrityksistä jopa 30 prosenttia lopettaa vuosittain toimintansa, mutta uusia syntyy vielä enemmän. Myös muilla palvelualoilla ja rakentamisessa vaihtuvuus on vilkasta.

Teollisuudessa, jossa yleensä tarvitaan enemmän pääomia, vaihtuvuus on puolta pienempää kuin ravintoloiden joukossa.

Yrityksen toiminnan loppuminen koskee useimmiten suoraan vain yhtä ihmistä, sillä kaksi kolmasosaa suomalaisista yrityksistä on yhden ihmisen yrityksiä. Runsas neljäsosa työllistää 2 – 9 ihmistä ja vain reilu prosentti yli 50 työntekijää. Näissä keskisuurissa ja suurissa yrityksissä on kuitenkin selvästi yli puolet yritysten työntekijämäärästä.

Heikki Lehtinen
grafiikka Marjut Vainio