– Panostan nyt kaikkeni tähän, pidän työtä erittäin tärkeänä ja haluan onnistua. Minulle tämä on unelmatyö, jossa pystyn hyödyntämään koko osaamistani ja tehtävä, jonka koen hyvin tärkeänä.

– Minulla on lämmin tunneside tänne Kiljavalle. Olen 6-vuotiaasta asti kolunnut Kiljavan opiston nurkkia ja käytäviä. Ne olivat onnellisia lapsuuden aikoja, kertoo Lundén, jonka isä, nykyisin Rautatieläisten Liiton puheenjohtaja Mauri Lundén toimi tuolloin Kiljavalla opettajana.

– Paljon puhutaan Kiljavan hengestä. Minulle Kiljava merkitsee onnellisia lapsuuden kesiä ja valtavaa historiallista painoarvoa koko suomalaisen työelämän vaikuttajana. Minulla on valmiiksi äärettömän positiivinen varaus sekä turvallinen ja hyvä olo, jonka haluan välittää niin henkilökunnalle kuin asiakkaille.

Lundénin mukaan varsinkin nyt tehtävän alussa hyvät muistot ovat oivallinen lähtökohta. Samalla SAK:n ulkopuolelta tulleena hän voi kuitenkin katsoa asioita avoimin mielin, uteliaan ulkopuolisen silmin. Näin hän voi nähdä opiston myös asiakkaan lähtökohdista.

Kiljavan henki elää

Kiljavaa on viime aikoina ravisteltu, mutta rehtori Lundénin mukaan Kiljavan henki elää. Hän muistuttaa Kiljavan pitkästä historiasta, josta opisto ja sen työntekijät voivat olla ylpeitä.

– Kiljavan rooli suomalaiselle työelämälle ja edunvalvonnalle on käsittämättömän suuri. Opiston historiassa on paljon asioita, joilla on oikeasti merkitystä suomalaiselle työelämälle. Olemmehan kouluttaneet merkittävän osan suomalaisen työelämän keskeisistä vaikuttajista ja antaneet lukemattomille ihmisille eväät vaikuttaa omaan työyhteisöönsä ja myös omaan elämäänsä.

– Haluan muistuttaa Kiljavan kantaneen aina vastuunsa asioista, Ari-Pekka Lundén toteaa tilanteessa, jossa julkisuus käsittelee myös kovin käsin opiston toimintaa.

– Me emme valita vaan otamme opiksi kaikesta.

Hän korostaa, että nyt rakennetaan tulevaisuutta. Kiljavalla on vastuu siitä, että se kykenee vastaamaan muutoksen haasteisiin. Maailma muuttuu. Miten vaikuttaa yksinhuoltajien määrän kasvu koko yhteiskunnassa? Tai se etteivät työsuhteet enää välttämättä kestä 30–40 vuotta? Mitä merkitsee pätkätyöläistyminen tai työnkuvien jatkuva muuttuminen? Entä ihmisten aktivoituminen vaikuttamaan verkossa? Yhteiskunnallisen ja työelämän muutokseen on Kiljavan vastattava nyt samoin, kuin se on aiemminkin tehnyt; yrittää elää hetkessä ja katsoa hieman tulevaisuuteenkin.

Teemme tulevaisuutta

– Meidän pitää ottaa vastuu siitä, että koulutamme ihmisiä tulevaisuutta varten. Pitää elää ajassa ja hieman sen edellä. Kiljavan perustehtävä on kouluttaa ihmisiä, jotka tarvitsevat tietoja ja taitoja työtehtävissään ja edunvalvonnassa. Siinä tarvitaan nykyisin myös elämänhallinnan taitoja, pelkät tiedot eivät riitä. Kiljavan on kyettävä kokonaisvaltaisesti tukemaan edunvalvojia heidän tehtävissään.

Ari-Pekka Lundén virittää Kiljavalla tulevaisuuskeskustelua. SAK on käynnistänyt oman tulevaisuushankkeensa, jossa opisto haluaa olla myös mukana. Keväälle on suunniteltu iso seminaari siitä, miltä suomalainen työelämä näyttää jatkossa.

– Onhan Kiljava oivallinen paikka työelämän tulevaisuuden haasteiden tutkimiseen ja kehittämiseen. Kiljavan opisto on tulevaisuushankkeelle mahdollisuus! Näen, että me voimme monella rintamalla viedä asioita eteenpäin. Ammattiyhdistysliikkeellä on valtava "hiljainen tieto", josta haluaisin meidän ammentavan kaikkien yhteiseksi hyväksi.

– Kiljava opettaa, että "tehdään yhdessä", ja sitä meidän on tehtävä täällä keskenämme sekä muiden alan toimijoiden kanssa. Jos osataan elää kuin opetetaan, niin pärjätään. Olen joukkuepelaaja, jolla on mahdollisuus tehdä tärkeää työtä yhdessä toisten kanssa. Ehkä minussa on myös tässä tehtävässä tarvittavaa idealistia, mutta samalla realistinen ote todellisuuteen.

Aino Pietarinen