vane.jpg (302 bytes)

tee.jpg (2675 bytes)

Harri Melin, sosiologian professori Turun yliopistosta kirjoittaa SAK:n tavoitteista.

 

Unelmana
Yhteisöllisyys

vi-ne-pi.gif (120 bytes)  Amerikkalainen sosiologi Richard Sennet on uudessa kirjassaan "Uuden kapitalismin kulttuuri" kuvannut oivaltavalla tavalla kapitalismin muutosta viimeksi kuluneiden 20 vuoden aikana. Uudessa kapitalismissa valta on suurissa yrityksissä siirtynyt palkatuilta johtajilta Harri Melin, sosiologian professori Turun yliopistosta. Foto: ROBERT SEGERosakkeenomistajille. Valtaa saaneet sijoittajat hamuavat nopeita voittoja, pääoma on muuttunut kärsimättömäksi. Samalla suhtautuminen työntekijöihin on muuttunut. Työt teetetään mahdollisimman vähin kustannuksin ja tuotannollisia riskejä sälytetään työntekijöiden kannettavaksi. Tärkeitä muutoksia on tapahtunut myös itse työssä, sen sisällöissä, työorganisaatioissa ja tuotantoteknologioissa. Työ vaatii tekijöiltään yhä useammin koulutukseen perustuvaa osaamista, ja työn tietoistuminen on hämärtänyt vanhoja työnjaollisia rajoja. Teknisistä muutoksista on tullut pysyvä olotila.

Tällaisessa toimintaympäristössä ammattiyhdistysliikkeen on mietittävä radikaalisti omia tavoitteittaan ja toimintatapojaan. Verkkosivuillaan SAK on julkaissut kalvosarjan SAK tänään ja huomenna. Siinä kerrotaan monen muun asian ohella vuotta 2010 koskevasta visiosta ja keskeisistä tulevaisuuden kysymyksistä. Vision mukaan SAK on uudistuskykyinen työntekijöiden ja toimihenkilöiden keskusjärjestö sekä arvostettu yhteiskunta- ja työmarkkinapolitiikan suunnannäyttäjä. Tärkeinä kysymyksinä nostetaan esille työllisyys, valtakunnallisten työehtosopimusten turvaaminen, tulosopimukset osana talouspolitiikkaa, työelämän kehittäminen, eläkepolitiikan haasteet, työelämän tasa-arvo ja monta muuta teemaa.

Kaikki esitetyt tulevaisuuden haasteet ovat sinällään tärkeitä, mutta missään niistä ei esitetä uusia tulevaisuuden tavoitteita. SAK:lla ei näyttäisi olevan mitään omaa utopiaa paremmasta huomisesta. Esitetyt haasteet koskevat kaikki tavalla tai toisella jo saavutetun turvaamista. Hyvä niin. Saavutetuista eduista on pidettävä kiinni, mutta miten vastata uuden kapitalismin haasteisiin tai mikä on SAK:n käsitys ympäristön suojelusta ja kestävästä kehityksestä? SAK ei ole esittänyt mitään uusia avauksia työelämän, saati sitten yhteiskunnan, muuttamiseksi.

Pyörää ei välttämättä tarvitse keksiä uudelleen. Radikaaleja ajatuksia on esitetty jo tuhansia vuosia. Ammattiyhdistysliike on aina edustanut kollektiivisuutta ja solidaarisuutta. Nyt tarvitaan toimia globaalin työväenliikkeen rakentamiseksi, tässä olisi runsaasti käyttöä sekä solidaarisuudelle että kollektiivisuudelle.

SAK ensimmäiset 100 vuotta on ollut menestystarina. Sen on esittänyt radikaaleja vaatimuksia ja myös onnistunut saavuttamaan kaikki keskeiset tavoitteensa. Siitä on tullut suuri ja vaikutusvaltainen yhteiskunnallinen instituutio. Samalla se on kuitenkin kadottanut jotakin tärkeää. SAK ei enää ole työläisten ja toimihenkilöiden liike, ja jäseniä yhdistänyt yhteisöllisyyskin on häviämässä. SAK:n kannattaa palata juurilleen ja miettiä miten se voisi olla osaltaan rakentamassa yhteisöllisyyttä maailmassa, joka on muuttumassa yhä enemmän pelkästään tavaravälitteiseksi.

Karl Marx kirjoitti aikoinaan, että vapauden valtakunta alkaa välttämättömyyden valtakunnan tuolla puolen, oleellista on työajan lyhentäminen. Marxin vaatimus on edelleen ajankohtainen. SAK:n tulee toimia työajan lyhentämisen puolesta. Hyvä ja inhimillinen elämä on paljon muutakin kuin palkkatyötä.

Työelämässä on aina kyse intresseistä. Ammattiyhdistysliike ajaa työntekijöiden etuja. Tähän asti etujen ajaminen on keskittynyt pääosin palkkaan ja muihin työehtoihin. Tulevaisuuden tärkeitä etuja ovat myös puhdas elinympäristö ja mahdollisuus itsensä kehittämiseen vapaana persoonana.

Harri Melin

Palkkatyöläinen 4.4.2007 nro 3/07

hava500.jpg (350 bytes)

Palkkatyöläisen etusivullejutun alkuun

ne339999.gif (51 bytes)