Joustavia työaikoja

Työntekijöiden oikeudella vaikuttaa työaikoihinsa on merkitystä työurien pidentämisessä. Monelle tuo helpotusta, jos viimeisinä työvuosina ei tarvitse tehdä yötyötä, rankkaa vuorotyötä tai että voi tarvittaessa lyhentää työaikaansa.

Ikäohjelmista on monilla työpaikoilla myönteisiä kokemuksia sekä eläköitymisiän myöhentämisessä että sairauspoissaolojen vähentämisessä.

Laaja seurantatutkimus "Kunta 10" on osoittanut, että työntekijän mahdollisuus vaikuttaa omaan työaikaan pienentää riskiä tulla työkyvyttömäksi. Erityisen selvä suojaava vaikutus on tuki- ja liikuntaelonsairauksissa. Näissä työkyvyttömyyseläkkeen todennäköisyys on miehillä puolet ja naisilla kolmanneksen pienempi, jos heillä on hyvät mahdollisuudet vaikuttaa työaikoihin. Tutkimuksessa on havaittu suojaavaa vaikutusta myös mielenterveyssairauksissa, joissa riski työkyvyttömyyteen on viidenneksen pienempi.

Vaikuttavaa työterveyshuoltoa

Työkyvyttömyyden ehkäisyssä työterveyshuollolla on keskeinen asiantuntijarooli. Työpaikoilla, jotka ovat panostaneet työterveyshuollon vaikuttavuuteen, onkin hyviä kokemuksia työterveyshuollon roolista työkyvyttömyyden ehkäisemisessä.

Työterveyshuollon asiantuntemuksella voidaan parantaa työntekijän työolosuhteita, esimerkiksi työkohteen ergonomiaa ja työtapoja. Oivallisesti toimiva työterveyshuolto varmistaa jo ennakoivasti, etteivät sairauslomat pitkity ja ettei työkyvyttömyys kohtaa ennen aikojaan.

Työterveyshuollon ongelmana on myös sen kattavuus. Lyhyiden työ- tai toimeksiantosuhteiden työterveyshuolto on usein järjestämättä samoin kuin alihankintaketjujen usein pienten työpaikkojen työterveyshuolto.

SAK kuitenkin muistuttaa, että työterveyshuollon järjestäminen on työnantajan vastuulla.

Aino Pietarinen

SAK:n luottamusmiespaneelin mukaan työntekijät ovat valmiita työskentelemään yli 63-vuotiaana, mutta työnantajat eivät ole edistäneet ikääntyvien työntekijöiden työssä pysymistä.

– Elinkeinoelämän keskusliitto EK vaatii suureen ääneen eläkeiän nostoa, mutta samaan aikaan työnantajat eivät ole innokkaita toimimaan työurien pidentämiseksi, muistuttaa SAK:n kehittämispäällikkö Juha Antila.

Puheenjohtaja Lauri Lyly muistuttaakin, että vanhuuseläkkeellehän pitää lähteä vasta 68-vuotiaana.

Luottamusmiespaneelissa kysyttiin myös asioita, jotka saisivat jatkamaan työelämässä 63 ikävuoden jälkeen.

Parhaiten työssä jatkamista motivoivat mielekäs työ, hyvä ja kannustava työyhteisö, työn keventäminen, ikääntyvien työntekijöiden työn arvostaminen sekä joustavammat työajat.

Aino Pietarinen

• Sovittaessa eläkelupauksen toteuttamisesta pitää yhtäaikaisesti sopia maksusta, etuustasosta ja rahastointiasteesta. Maksun nostaminen pitkän aikavalin tasapainotasolle on halvinta, jos se tehdään mahdollisimman nopeasti.

• Työntekijöiden ja työnantajien maksun nostotarve seuraavan 10 vuoden aikana on kummallekin osapuolelle 1–1,5 prosenttiyksikköä eli hieman yli 0,1 vuodessa.

Eläkkeelle siirtymisiän odote on kehittynyt tavoitetta paremmin. Vuonna 2009 tavoitteeksi asetettiin, että vuoteen 2025 mennessä eläkkeellesiirtymisikä nousee 62,4 vuoteen.

Keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä (oikeammin 25-vuotiaan eläkkeelle siirtymisiän odote) oli vuonna 2009 59,4 vuotta. Seuraavana vuonna se oli 60,4 vuotta ja viime vuonna 60,5 vuotta. Näin ollen eläkkeellesiirtymisiän odote on kehittynyt odotettua paremmin.