taloudelliset edut saavat tallata
ihmisten perusoikeudet jalkoihinsa. Suomen ulkopoliittinen johto vaatii Euroopan unionia
muuttamaan ihmisoikeuspolitiikkaansa. Ulkoministeri Stubb on esittänyt perusteena, että
EU:n ulkopoliittinen vaikutusvalta esimerkiksi Kiinan kaltaisiin kasvaviin talouksiin
nähden vähenee, koska ne väsyvät EU:n saarnaamiseen ihmisoikeusasioissa.
Kansainvälisen ay-liikkeen vuosiraportin mukaan Kiinassa on voimassa uusittu
työlainsäädäntö, mutta työntekijöillä ei silti ole mahdollisuutta vapaaseen
järjestäytymiseen. Työtaisteluita organisoivat ja muutkin aktivistit saavat varautua
mahdollisuuteen joutua työleirille uudelleenkoulutettavaksi. Tällaisen
uudelleenkoulutuksen kesto on muodollisesti korkeintaan kolme vuotta, mutta
käytännössä pituus riippuu täysin viranomaisten harkinnasta.
Ehkä surullisin esimerkki nimenomaan ay-oikeuksien häikäilemättömästä
rikkomisesta on Kolumbia, jossa vuonna 2009 murhattiin 48 ay-aktivistia. Keskimäärin
Kolumbiassa on viimeisten parinkymmenen vuoden aikana murhattu ay-aktivisti joka kolmas
päivä. Näiden lukujen lisäksi lasketaan sadoittain väkivaltaisia hyökkäyksiä sekä
selittämättömät katoamiset.
SAK, STTK ja Akava vaativat keväällä ulkomaankaupasta vastaavaa ministeri Väyrystä
painottamaan ihmisoikeuksia ja niiden osana ay-oikeuksia EU:n
kauppapolitiikassa. Asia on ajankohtainen, kun EU:n parlamentti saa syyskaudella
hyväksyttäväkseen uuden kauppasopimuksen Kolumbian kanssa. Silloin voidaan vaatia
ihmisoikeuksien noudattamista vastapainona tullihelpotuksille.