Sosiaalisella medialla tarkoitetaan verkkopohjaista sisältöä, jonka
luomiseen käyttäjät voivat itse osallistua. Ilmiö perustuu uuteen
viestintäteknologiaan, mutta on luonteeltaan sosiaalinen ja yhteiskunnallinen.
Tietoverkkojen yhteisöissä ihmiset eivät ainoastaan vastaanota tietoa, vaan tuottavat
ja muokkaavat sitä itse.
Ay-liikkeen kasvot
Sosiaalinen media erottuu usein perinteisestä mediasta henkilökohtaisuudellaan:
monissa verkostoissa esiinnytään omilla kasvoilla ja nimillä.
Verkkomedian lisääntyneen käytön myötä ammattiyhdistysliikkeeseen törmää
uusissa ja yllättävissäkin paikoissa. Kotisivujen tarjoaman yksisuuntaisen ja
virallisemman viestinnän lisäksi kuvaa ay-liikkeestä rakentavat erilaisissa
verkkoyhteisöissä toimitsijat, luottamusmiehet ja paikalliset aktiivit. Esimerkiksi
yhteisöpalvelu Facebookiin on perustettu lukuisia ryhmiä ammattiosastoille,
ay-tapahtumille ja nuorisotoimijoille.
Tietoverkot tarjoavat ay-liikkeelle uudenlaisen kanavan jäsenten kohtaamiseen ja
kuulemiseen. Tietoa ja tukea nykyisille ja tuleville jäsenille kannattaa tarjota siellä,
missä ihmiset muutenkin ovat. Osallistumisen kynnys ay-toimintaan pienenee, kun ihmiset
ja informaatio löytyvät parilla hiiren klikkauksella.
Verkko tarjoaa mahdollisuuden osallistua ilman suurempia sitoumuksia. Ei ole
realistista odottaa sankkojen joukkojen ryhtyvän verkon innoittamina
ympärivuorokautisiksi järjestöjyriksi, mutta myös "kevytaktivismissa" piilee
joukkovoimaa. Oli tavoitteena tiedottaminen, jäsenhankinta tai päätöksentekoon
vaikuttaminen, yhteisömediasta löytyy monenlaisia työkaluja. Tarjoamalla monentasoisia
osallistumismahdollisuuksia ay-liike voi tavoittaa ja puhutella entistä laajempia
ihmisjoukkoja.
Ammattiyhdistysliikkeen ei pitäisi jättää sosiaalisissa verkostoissa vaikuttamista
yksittäisten luottamusmiesten tai toimitsijoiden oma-aloitteisuuden varaan. Tarvitaan
selkeä näkemys siitä, miten yhteisömedioita halutaan hyödyntää ja kuinka tavoitteet
voidaan saavuttaa.
Iso haaste ja loputtomasti mahdollisuuksia
Sosiaalisessa mediassa mukana oleminen on paitsi trendikästä, myös äärimmäisen
haastavaa. Pelkässä markkinointimielessä ei verkkoon parane heittäytyä. Pitää olla
valmis paitsi kertomaan, myös kuuntelemaan. Verkkoyhteisöjen toimintalogiikka on
samankaltainen kuin muissakin ihmisyhteisöissä: kun annat jotain itsestäsi, saat jotain
vastalahjaksi.
Vuorovaikutuksellisuus verkossa merkitsee, että kenellä tahansa on mahdollisuus
ilmaista näkemyksensä eikä kukaan takaa, että tämä näkemys vastaisi aina
ay-liikkeen totuttuja opinkappaleita. Päinvastoin, antautumalla keskusteluun verkossa
joutuu väkisinkin kyseenalaistetuksi, ehkä kritisoiduksi.
Sosiaalisten verkkojen hallitsemattomuus voi tuntua pelottavalta. Voimmeko antaa
ihmisille vapaat kädet määritellä, mitä olemme? Toisaalta: onko meillä varaa
jättäytyä keskustelun ulkopuolelle?
Otetaan siis verkko haltuun!
Jenni Karjalainen