Muutosturva on tuoreen selvityksen mukaan lyhentänyt työttömyyden kestoa ja lisännyt työttömien osallistumista koulutukseen. Muutosturvaa on kuitenkin kehitettävä edelleen. Esimerkiksi pätkätyöntekijöiden pääsyä muutosturvan piiriin on helpotettava ja sen tarjoamia koulutusmahdollisuuksia laajennettava.

SAK:n mielestä työttömän olisi päästävä aktiivitoimien piiriin kolmen kuukauden kuluessa työttömyyden alkamisesta.

– Tanskassa aktiiviseen työvoimapolitiikkaan käytetään kolme kertaa enemmän voimavaroja kuin Suomessa, vaikka työttömyys on vähäisempää, huomauttaa elinkeinoasioiden päällikkö Janne Metsämäki SAK:sta.

Hänen mukaansa työllistymiseen johtavia vaihtoehtoja olisi oltava työttömille tarjolla selvästi nykyistä enemmän. Tämä edellyttää myös työvoimaviranomaisten resurssien lisäämistä.

Työttömyysturvan uudistaminen on keskeinen säie sosiaaliturvan kokonaisuudistusta pohtivan komitean työssä. Hallitus odottaa komitealta peruslinjauksia uudistuksista vuoden vaihteeseen mennessä. Tämä tarkoittaa, että vääntö työttömyysturvan uudistamisesta käynnistyy heti kesälomien jälkeen. Metsämäki on SAK:n edustaja sosiaaliturvakomitean ansioturvajaostossa

Turvan tasoa nostettava

Ansioturvajaostossa on toistaiseksi vasta hahmoteltu erilaisia vaihtoehtoja, miltä pohjalta työttömyysturvaa voitaisiin uudistaa. Palkansaajajärjestöt esittivät toukokuussa oman, yhteisen näkemyksen tarvittavista uudistuksista. Lähtökohtana palkansaajapuolella on, että työttömyysturvassa ei ole tarvetta leikkauksiin.

– Pikemminkin tasoa on nostettava muiden pohjoismaiden tasolle, sanoo Janne Metsämäki.

Hän sanoo, että SAK ei ole valmis neuvottelemaan työttömyysturvan tasoa leikkaavasta porrastuksesta. Palkansaajajärjestöjen esityksen mukaan porrastus on mahdollinen vain ylöspäin esimerkiksi siten, että päivärahaa korotetaan ensimmäiseltä 150 päivältä. Myös lapsikorotukset ja iäkkäämpien työntekijöiden oikeus työttömyysturvan lisäpäiviin on säilytettävä.

SAK perää laman aikana työttömyysturvaan tehtyjen väliaikaisiksi tarkoitettujen heikennysten ja muiden epäkohtien korjaamista. Tällaisia ovat muun muassa ansioturvan tasoa nakertava prosenttivähennys, lomakorvausten maksun jaksottaminen ja seitsemän päivän omavastuuaika, jota SAK:n mielestä olisi lyhennettävä. Myös esimerkiksi koulukäyntiavustajien, joiden työsuhde katkeaa kesällä, ja sivutoimisten opiskelijoiden pääsyä työttömyysturvan piiriin olisi helpotettava.

Pätkätyöläiset huomioitava

SAK:n mielestä ns. työttömyysturvan työssäolo- ja työhönpaluuehtoa on lyhennettävä nykyisestä, sillä ehtojen täyttäminen on vaikeutunut pätkätöiden lisäännyttyä. Epätyypillistä työtä tekevät putoavat helposti ansiosidonnaiselta työttömyysturvalta.

Nykyisin työtön pääsee ansiosidonnaisen työttömyysturvan piiriin vasta, jos hän on ollut työssä vähintään 10 kuukautta edeltäneiden 28 kuukauden aikana. Uudelleen työttömäksi joutuva täyttää paluuehdon, kun työtä löytyy edellisen 24 kuukauden ajalta kahdeksan kuukautta.

Soviteltu päiväraha on yksi keino auttaa työttömiä pääsemään työnsyrjään kiinni. Se myös osaltaan paikkaa pätkätyöntekijöiden toimeentuloa. SAK:n mielestä soviteltua päivärahaa on kehitettävä nykyistä toimivammaksi muun muassa maksatusta nopeuttamalla. Päivärahan 36 kuukauden enimmäiskestosta on luovuttava.

Pitkäaikaistyöttömiä ei myöskään pidä uudistuksessa unohtaa, vaan heidän asemaansa on parannettava, Janne Metsämäki korostaa.

– Tukityö on viimekätinen keino, jolla työttömän paluu ansioturvan piiriin voidaan turvata. Ikääntyneille työttömille lisäpäivät ovat tarpeellisia, sillä heidän työllistymisensä on vaikeaa.

SAK:n mielestä työnantajien vastuuta ikääntyvien työntekijöiden työllistämisestä pitäisi lisätä muun muassa tekemällä ikääntyneiden irtisanominen työnantajille nykyistä kalliimmaksi.

Kassojen asema turvattava

Ansioturvajaostossa tullaan käymään keskustelua myös työttömyyskassojen asemasta. SAK:n kanta on, että kassojen työttömiä ei pidä asettaa muita työttömiä huonompaan asemaan.

– Kassoille on taattava peruspäivärahan suuruinen valtionosuus. Nykyisin tämä ei täysin toteudu, sillä valtio ei huomioi osuudessaan työttömyysturvan lisäpäivistä ja lapsikorotuksista kassoille aiheutuvia kustannuksia, sanoo sosiaalipoliittinen asiantuntija Pirjo Väänänen SAK:sta.

Työnantajien, palkansaajien ja valtion maksuosuuksia ei SAK:n mielestä ole tarvetta uudistuksen yhteydessä muuttaa.

– Ansiosidonnainen työttömyysturva on köyhyyden ennaltaehkäisyä. Ansiosidonnaisella oleva työtön tulee valtiolle ja veronmaksajille myös halvemmaksi kuin peruspäivärahaa saava työtön, Väänänen huomauttaa.

SAK:ssa katsotaan, että ansiosidonnaisen työttömyysturvan ja peruspäivärahan tason välistä kytköstä ei pidä purkaa. Jos Kelan maksamaa peruspäivärahaa korotetaan, on sen heijastuttava myös kassojen maksaman ansiosidonnaisen turvan tasoon.

Pirjo Pajunen
kuva Janne Ruotsalainen