uomen Pankin neljännesvuosijulkaisun Euro ja talous -lehden ilmestymisen
yhteydessä pääjohtaja Erkki Liikanen sanoi pankin katselevan lähitulevaisuuteen
enimmäkseen valoisin mielin. Kasvua saadaan tänä vuonna aikaan kolmen prosentin verran,
ensi vuonna hieman vähemmän ja seuraavanakin vuonna ehkä vielä 2,6 prosenttia.
Mutta tietysti pääjohtajalla huoliakin piti olla: Rakennetyöttömyys on korkealla,
hipoo Liikasen mukaan kahdeksaa yhdeksää prosenttia ja merkitsee ainakin teollisuudelle
kohta yleisempääkin työvoimapulaa.
Liikanen puuttuu jälleen myös maan tuottavuuskehitykseen, jonka suurimmat ongelmat
hän löytää julkisista peruspalveluista.
Liikanen siteeraa Euro ja talous -lehdessä julkaistua pankin ekonomisti Helvi Kinnusen
artikkelia, jonka perusteella julkisten peruspalveluiden tuottavuus on laskenut varsinkin
kuntien lohkolla viime vuosina kuin lehmän häntä.
Ekonomisti kyllä myöntää julkispalveluiden tuottavuuslaskelmiin sisältyvät
ongelmat, eikä kiistatonta tuottavuuden määritystapaa ole edes olemassa. Silti
esitettävät miinusmerkkiset numerot tuntuvat kohtuuttomilta julkisten peruspalveluiden
työntekijöitä kohtaan, kun muistetaan, millaisia muutoksia ja henkilöstöleikkauksia
näillä työpaikoilla pitkin 1990-lukua ja valtion puolella vielä tälläkin
vuosikymmenellä on läpi käyty.
Varsinkin kuntien peruspalveluita hoitava väki on hyvinkin kuin se entinen harakka
tervatulla katolla: Jos teet työsi hyvin, saat siitä itsellesi tyydytystä ja asiakkaat
kiittävät, tuottavuuslaskija pyörittelee päätään. Jos taas lennät helmat hampaissa
ja teet työvoimapulassa vähintään kahden ihmisen tehtävät, saatat kellokallelle
kelvata, mutta terveytesi järkkyy pian, työkyvyttömyys lisääntyy ja jopa
kuolemanriski kasvaa vaanimaan nurkan taakse, mikä on osoitettu jopa dramaattisesti
esimerkiksi laajassa Kunta 10-tutkimuksessa vuosien mittaan.
Pääkirjoitus