Kummatkin vuodatukset pitävät kaikenlisäksi paikkansa. Ay-liikkeen aktiiveista iso osa siirtyy ansaituille eläkepäiville lähivuosien aikana ja heidän työnsä jatkajia tarvitaan. Tätä tosiasiaa on viime kuukausien aikana toisteltu suureen ääneen asiaankuuluvalla hartaudella. Miksi sitten nuoret eivät riemusta kiljuen kirmaa ottamaan vastaan tehtäviä, joita heille lähes kultatarjottimella tarjotaan?

Tapasin toukokuun alussa viikon aikana satoja ammattiin opiskelevia nuoria. Jutustelu heidän kanssaan oli sekä valaisevaa että opettavaista. Nämä opintojensa loppumetreillä olevat huomisen ammattilaiset olivat onnellisen tietämättömiä lähes kaikista niistä oikeuksista, joita heillä työelämässä on. Puhumattakaan siitä, että he olisivat osanneet yhdistää ay-liikkeen ja hyvinvointijärjestelmämme etuudet toisiinsa. Onneksi puhuminen ja kertominen auttaa. Tiedän, että tällä hetkellä maassamme on taas muutama uusi nuori, joka tietää, ettei kesälomat ole perustuslakiin kirjattuja oikeuksia tai että ilta- ja viikonloppulisät sekä vuosilomakorvaus kuuluvat myös kesäduunarin oikeuksiin. Tiedän myös, että muutama 17-kesänen nuori pääsee harjoittelemaan asiointia viranomaisten kanssa perätessään takautuvasti menneen suven saamisiaan.

Mitä tekemistä tällä sitten on nuorten ay-aktiivien puutumisen kanssa?

Jos nuorten keskimääräinen tietotaso työelämän perussäännöistä on alakoululaisen luokkaa, miten voisi olettaa, että he osaisivat jalkautua ay-liikkeen rientoihin mukaan? Jos koulujen opetussuunnitelmista on riisuttu työelämää käsittelevät osiot minimiin, miten saadaan nuoret tietoiseksi siitä, että ay-liike, ammattiliitot ovat niitä, jotka neuvottelee, puolustaa, vaatii ja tarvittaessa vastustaa? Ja kaikki tämä tehdään työntekijöiden oloja ja turvallisuutta parantaakseen. Otetaanpa askel eteenpäin. Kun nuori valmistuttuaan siirtyy työelämään, ei häntä läheskään aina ole vastassa työpaikan luottamusmies. Luvut ovat kylmiä ja julmia ja kertovat kiistatta, kuinka luottamusmiesverkostomme on auttamattomasti rapistunut. Lisäksi moni luottamusmies on todennut, ettei hänellä ole välineitä ja taitoja kohdata nuorta työntekijää; kieli ja kulttuuri ovat niin kaukana toisistaan.

Lisäksi meidän on syytä ravistella itseämme myös äiteinä ja isinä. Milloin teidän perheessänne viimeksi keskusteltiin työelämän perusasioista ja ammattiliittojen merkityksestä?

Lohduttava on tieto, että nuorilla on selkäytimessä erittäin vahva tunne oikeasta ja väärästä. Lisäksi olen käytännössä ilokseni havainnut, että nuoret ovat valmiita ottamaan vastuuta ja tarttumaan toiminnan sarveen, jos he vain tuntevat asian läheiseksi. Kerran kun on saanut mojovan potkun pomolta päähän ja välittömän ensiavun luottamusmieheltä tai muulta ay-toimijalta, loksahtaa palat herkästi kohdalleen. Mutta eikö asioita voisi käydä läpi jo etukäteen, jotta vältyttäisiin turhilta iskuilta.

Alkava suvi voisi olla ensimmäinen näytön paikka. Otetaan jokainen huoleksemme, että työpaikallemme tuleva kesäduunari tai vastavalmistunut työntekijä otetaan hellään syleilyyn ja perehdytetään hänet omien oikeuksiensa saloihin.