Rahaston perustaminen oli työlästä, mutta myös mielenkiintoista, kertoo rahaston hallitukseen kuuluva Taru Alho. Hän on postin PAU:hun kuuluvien työntekijöiden valtakunnallinen pääluottamusmies.

Postin henkilöstöjärjestöt ajoivat rahaston perustamista yksituumaisesti. Työnantaja sen sijaan oli epäluuloinen, Alho kertoo.

Kaikki työntekijätkään eivät nielaisseet rahastoa purematta. Kysymyksiä oli paljon ja moni epäili, millainen rahaston tuotto lopulta on. Ensimmäisiä henkilökohtaisia osuuksia rahaston jäsenet pääsevät nostamaan vuonna 2010.

Henkilöstörahastoja on voinut perustaa vuodesta 1990 lähtien, mutta rahastoja on 17 vuodessa syntynyt vain reilut 50, lähinnä suurimpiin yrityksiin. Henkilöstörahastojen houkuttelevuutta halutaankin nyt lisätä helpottamalla rahaston perustamiseen ja hallinnointiin liittyvää byrokratiaa. Lakiuudistusta pohtiva kolmikantainen työryhmä aloitti työnsä vuoden alussa.

– Henkilöstörahasto on hyvä tapa palkita ja sitouttaa henkilöstöä. Rahastoja pitäisi kuitenkin kehittää toiminnaltaan joustavammiksi ja paremmin palkansaajien arkeen sopiviksi, sanoo SAK:ta työryhmässä edustava palkka- ja työaika-asiantuntija Juha Antila.

Tasa-arvoista palkitsemista

Työntekijöiden näkökulmasta henkilöstörahaston suurin etu on siinä, että se kattaa koko henkilöstön toisin kuin monet muut palkitsemisjärjestelmät. Esimerkiksi SAK:laiset "perusduunarit" jäävät usein työpaikan palkitsemisjärjestelmien ulkopuolelle.

Taru Alhon mukaan postissakin henkilöstörahaston perustamisen suurimpana pontimena oli se, että sen piiriin pääsevät kaikki työntekijät. Jokaisen henkilökohtainen osuus rahastosta määräytyy tehtyjen työtuntien mukaan.

Postin henkilöstörahaston jäsenyyden ehtona on puolen vuoden työsuhde. Pätkätyöläisten mukaan pääsyä on helpotettu siten, että rahaston jäsenyys säilyy, vaikka työsuhteessa olisi tilikauden aikana lyhyitä katkoja.

Taru Alho kertoo havainneensa, että rahastojäsenyys vähentää työntekijöiden herkkyyttä vaihtaa työpaikkaa.

– Postissa ongelmana on työntekijöiden suuri vaihtuvuus suorittavissa töissä. Mainostammekin rahastoa aktiivisesti uusille työntekijöille.

Liian pitkä odotusaika

Työntekijöiden intoa perustaa henkilöstörahasto laimentaa se, että rahastosta saa tehdä nostoja vasta viiden vuoden kuluttua sen perustamisesta. Juha Antilan miestä odotusaika on liian pitkä.

– Palkansaajista 40 prosentilla työsuhde samaan työnantajaan on kestänyt alle viisi vuotta. Työsuhteet ovat pirstaleisia ja moni vaihtaa viidessä vuodessa työpaikkaa.

Henkilöstörahastosta saa nostaa rahaa vain kerran vuodessa. Nostetusta summasta verovapaata on viidennes.

– Palkansaajaystävällisempää olisi, jos nostoja voisi tehdä joustavammin esimerkiksi auton tai asunnon oston yhteydessä ja verovapaa osuus olisi suurempi, Antila sanoo.

Suurempi verovapaus houkuttaa myös Taru Alhoa. Kärsivällisyyttä koettelevassa viiden vuoden karenssissa Alho sen sijaan näkee myös hyviä puolia.

– Jos omaa osuutta pääsisi nostamaan jo muutaman vuoden kuluttua, se ei vielä olisi ehtinyt kasvaa kovin kummoiseksi.

Lakiuudistuksen yhtenä tavoitteena on edistää henkilöstörahastojen leviämistä pienempiin yrityksiin ja palvelusektorille. Myös kunnat halutaan lain piiriin. Valtion työntekijöille tuli jo aiemmin mahdollisuus perustaa henkilöstörahasto.

SAK:ssa on lisäksi kaavailtu, että henkilöstörahastot voisivat toimia lisäpuskurina tilanteissa, joissa uhkana ovat isot irtisanomiset.

Pirjo Pajunen
foto Marjut Vainio

Voittopalkkioerän suuruus määräytyy pääosin toiminnan kannattavuuden perusteella.

Rahaston jäsenten henkilökohtaisiin osuuksiin voittopalkkio jaetaan yleisimmin vuosiansion tai työajan suhteessa tai näiden yhdistelmänä.

Rahastolta ei peritä tulo- eikä varallisuusveroa.

Jäsenen nostamasta rahasto-osuudesta 20 prosenttia on verovapaata, loppua verotetaan ansiotulona.

Yritykselle voittopalkkioerä on verotuksessa vähennyskelpoinen eikä työnantajan tarvitse maksaa siitä työnantajamaksuja.