Verkkoasentajien valkoiset kertakäyttöhaalarit ovat saaneet pintaansa ruskeita laikkuja hieraisuista ruskeita kreosoottikyllästettyjä tolppia vasten. Hengityssuojaimet estävät kitkerän hajun ja kreosoottipölyn tunkeutumista nenään ja suuhun. Myös muovikäsineet ovat kertakäyttöisiä. Suojavarusteet, joihin kuuluvat myös turvavaljaat, kypärä, suojalasit ja kuulosuojaimet, turvaavat kaksikon työpäivää täällä Kajaanin itäpuolella sijaitsevassa metsässä.

Lämpötila on muutaman asteen nollan alapuolella. Silloin kreosootti käyttäytyy siivosti. Se ei koskaan kuivu. Lämpötilan vaihdellessa kevättalvella ja kesän lämmössä tolpat ovat tahmeita ja kreosoottia valuu maahan.

– Toissa kesänä jouduin keskeyttämään työt, kun uutta linjaa rakentaneet asentajat saivat myrkytysoireita, kertoo työsuojeluvaltuutettu Lauri Järvinen.

– Kasvot alkoivat punottaa ja turvota ja päätä särki ilta toisensa jälkeen, sanoo Haataja.

– Sama täällä. Olo oli huono, huimasi ja ihoa kirvelsi, Happo lisää.

Silloin otettiin yhteyttä työterveyshuoltoon ja tehtiin kokeita. Sitten vaihdettiin miehiä, että työ saatiin päätökseen.

Altistuminen aiheuttaa syöpäriskin

Kivihiili- ja puutervasta tislattua mustanruskeaa kreosoottia käytettiin Suomessa sekä sähköpylväisiin että ratapölkkyihin jonkin aikaa vielä 1960-luvulla. Sitten se korvattiin vihreällä CCA:lla (kupari, kromi, arseeni), jonka EU kielsi ympäristöriskien vuoksi 1.9.2006.

– Työympäristöstä EU ei piitannut, sanoo Lauri Järvinen, joka Juha Hapon lailla on tehnyt vuosikausia töitä CCA:lla käsitellyissä tolpissa terveytensä kärsimättä. Kesällä 2005 Järvinen sai ensimmäisen hälytyksen. Asentaja oli saanut tolppahommissa vaikean ihottuman, toisella asentajalla oli ollut nenäverenvuotoa. Kokeissa paljastui huippukorkeita PAH-arvoja. Sähköliitto perusti kreosoottityörymän – jossa Järvinen on mukana – ja ryhtyi painostamaan EK:ta ja vastapuoltaan TIKLIä. Tuloksena oli, että Energiateollisuus antoi viime vuonna kreosoottia koskevan ohjeistuksen. Asiallisen suojautumisen ja hyvän hygienian katsottiin antavan riittävän suojan.

– Pojat saavat savetteja mukaan, mutta kuinka pestä kädet lämpimällä vedellä kun rupeaa syömään, tupakalle tai tekemään tarpeitaan keskellä metsää, kysyy Järvinen kuivasti. Vaikka työnantaja, Eltel Networks, onkin antanut kunnon suojaimia ja hyviä neuvoja, ei se riitä. Tilanne on sama muuallakin Suomessa.

– Kreosooteista on päästävä eroon, ja mitä pikemmin, sen parempi. Altistuminen voi aiheuttaa syöpäriskin ja saattaa vaikuttaa perimään. Se voi myös aiheuttaa muita, iho- ja hengityselinvaurioita. Kuparipohjainen kylläste, kuten Wolmanit CX-8, olisi turvallisempi vaihtoehto. Sanoo Järvinen.

Sähköliitto haluaa eroon kreosootista

Energiateollisuuden ohjeessa ei puhuta mitään kreosootin korvaamisesta, terveysseurannasta eikä siitä miten työnmenetelmiä voitaisiin kehittää, tähdentää Sähköliiton työympäristöasiamies Eero Maanoja. Lähikosketusta voisi välttää esim. työskentelemällä korista siellä missä se käy päinsä.

– Kreosootti on aiheuttanut vakavia oireita, mutta kaikeksi onneksi ammattitautitapauksia ei vielä ole todettu. Asentajan työ on fyysisesti raskasta, samaa luokkaa kuin savusukeltajilla: pulssi voi olla yli sadan useita tunteja joka päivä. Tapaturmariski on myös korkea, sekä ihmiset että pylväät kaatuilevat.

Sähköliiton hallitus päätti äskettäin ryhtyä toimimaan sen puolesta, että kreosoottikyllästeisten pylväiden käytöstä luovuttaisiin, koska kreosoottiöljy on työntekijöille liian iso riski. Sähköverkkojen omistajien on pikimmiten selvitettävä kuinka voitaisiin ryhtyä käyttämään pylväitä, jotka on kyllästetty terveyden kannalta haitattomammilla aineilla.

Vastaava työehtoasiamies Sauli Väntti korostaa, ettei tätä pidä nähdä kritiikkinä jotakuta yksittäistä verkkoyritystä kohtaan. Sen millaisia tolppia käytetään, ratkaisee tilaaja.

– Mutta työnantajan on kannettava vastuunsa lisäsuojasta ja valvonnasta, pidettävä huoli siitä että lepotaukoja on riittävästi, että ennen ruokailua on käytettävissä lämmintä vettä peseytymiseen. Aikaa menee näin enemmän, työ käy kalliimmaksi ja rakentamisen kustannukset nousevat. Se saa tilaajan toivon mukaan punnitsemaan vaihtoehtoja, hän sanoo.

Myös maanomistajat ovat alkaneet reagoida maahan valuvaan kreosoottiin. EU:kin näyttää pohtivan asioita uudelleen. Kreosootti on sallittu aine, mutta viime vuonna tehdyssä ensimmäisessä selvityksessä EU suosittaa, ettei sitä käytettäisi.

Ingegerd Ekstrand
kuvat Arto Tulima, Lauri Järvinen

Jos joudut työssäsi alttiiksi kreosootille