Syinä kiire, ketjutukset, vuokratyö,
epäjärjestys ja piittaamattomuua

Konte Oy:n työmaalla Porissa tehdään töitä, kuten lähes kaikilla suomalaisilla rakennustyömailla, mahdollisimman pienellä porukalla kireän aikataulun vauhdittamana.

– Vaikka kiire nostaa tapaturmariskiä, vakavampia tapaturmia ei ole sattunut. Riskiä nostaa osaltaan se, ettei työvoimanvuokrausyritysten välittämillä työntekijöillä ole useinkaan rakennusalalta kokemuksesta. Heidän työturvallisuuskoulutus on myös vähäistä, työmaallaan työsuojeluvaltuutettuna toimiva nosturinkuljettaja Rauno Niemenrinne summaa.

– Rakennusalan ammattioppilaitoksista valmistuneiden nuorten työturvallisuustietous ei ole kohdallaan. Tämä korjaantuu esimerkiksi paremmalla perehdyttämisellä, kuten sijoittamalla nuori vanhemman ammattityöntekijän työpariksi, Niemenrinne korostaa. Hänen huolensa ei ole turha, koska kaikki tapaturmat huomioiden alle 24-vuotiaille nuorille sattuu eniten tapaturmia.

Syinä kiire, ketjutukset ja vuokratyön käyttö

Tilastokeskuksen mukaan teollisuus johtaa tapaturmatilastoja 30 000 ja toisena seuraa rakentaminen 18 000 työtapaturmallaan. Rakentamisessa sattui viime vuonna arviolta 90 tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohti. Teollisuudessa vastaava luku oli noin 50.

Rakennusliiton Satakunnan aluepäällikkö Ismo Mansikka listaa rakennusalan työtapaturmien aiheuttajista kärkeen huonoa rakentamisen laatuakin aiheuttavan kiireen, epäterveen aliurakoinnin, määräaikaisten työsuhteiden ketjuttamisen sekä holtittoman vuokratyövoiman käytön. Mansikan mukaan kyseisten syiden kitkemiseen tarvitaan päättäväisyyttä kaikilta alan toimijoilta.

– Esimerkiksi vuokratyövoimaa välittävät yritykset eivät noudata työturvallisuusmääräyksiä. Niitä eivät tunnu liikuttavan sovittelevat puheet tai koulutus. Siksi mm. syyteharkintakynnystä on madallettava ja sanktioita kovennettava, Mansikka lataa.

Työterveyslaitoksen tiimipäällikön Markku Aaltosen mukaan yksi tapaturma maksaa keskimäärin 6 000 euroa. Pysyvä vammautuminen jopa 0,5 miljoonaa euroa. Työtapaturmat aiheuttavat myös välillisiä kustannuksia. Esimerkiksi jos työtapaturma pysäyttää työmaan tai tapaturman kohteeksi joutuneen tilalle koulutetaan uusi työntekijä.

Syinä epäjärjestys ja piittaamattomuus

Tapaturmavakuutuslaitosten liiton työturvallisuusjohtajan Hannu Tarvaisen mukaan työpaikkatapaturmat sattuvat useimmiten liukastuessa, kaaduttaessa tai pudottaessa.

– Myös työpaikan epäjärjestys aiheuttaa tapaturmariskejä. Liukkaat lattiat, kulkuväylien esteet ja yleinen työturvallisuudesta piittaamattomuus, mikä ilmenee suojakaiteiden ja työtasojen puuttumisena ja heikkona kiinnityksenä. Myös työskentely ilman suoja-asuja ja -laitteita lisää riskiä.

Kiireen ja hosumisen listaa myös Tarvainen.

– Tapaturmariskejä tuottaa niin ikään se, ettei tieto kulje työnantajan ja työntekijän välillä. Myös alihankinnan ja työsuhteiden ketjuttamisen myötä töiden johtaminen ja valvominen ovat muuttuneet epämääräisemmäksi, Tarvainen lisää.

Vaikka monissa yrityksissä ja työpaikoilla osaavien ja kattavien työsuojeluorganisaatioiden ansiosta työturvallisuus ja -suojelu on edennyt aimo harppauksin, yrityskentästä löytyy myös työturvallisuuden murheenkryynejä. Tarvainen kertoo niiden olevan useimmiten ns. villien työnantajien vetämiä pieniä yrityksiä.

– Monissa näissä yrityksissä korostuu tulosjohtaminen työturvallisuuden ja -suojelun kustannuksella, Tarvainen kiteyttää.

Markku Aaltosen mukaan työpaikkojen työturvallisuusjärjestelmien on mahdollistettava se, että kiireessäkin voidaan työskennellä turvallisesti. Ja tapaturman sattuessa turman syyt on selvitettävä tarkoin, inhimillisetkin tekijät, eikä pidä tyytyä yhteen ja ensimmäiseen varmalta vaikuttavaan tapaturman aiheuttajaan.

Tietoa on, mutta sen hyödyntäminen heikkoa

Hannu Tarvainen listaa työturvallisuuskampanjoiden ja -projektien heikkoudeksi sen, että niiden tulokset ovat jääneet vain tutkijoiden ja viranomaisten käyttöön. Niiden hyödyntäminen työpaikoilla on jäänyt puolitiehen, mappeihin pölyttymään. Eikä työpaikkatasolta, jossa on todellista tietoa ja osaamista, ole aina päästy riittävästi projekteihin vaikuttamaan.

Tarvaisen mukaan Työterveyslaitoksen Nolla Tapaturmaa -foorumissa meno on toinen. Foorumissa pyritään mm. murtamaan asenne, ettei nollaan kannata pyrkiä, koska se on muka mahdotonta. Foorumin nolla-ajattelun teeseissä todetaan, että kyseisellä asenteella alistutaan tapaturmiin. Teeseissä vakuutetaan myös "Toki joskus jotain sattuu - täydellinen virheettömyys ja kaiken ennalta ymmärtäminen on mahdotonta. Mutta kun ajattelutapana on nolla-tapaturmaa ja toiminta on sen perusteella mukautettu, päästään pitkälle."