Tarjonnan lisäämisessä avainasemassa on kuntien
harjoittama tonttipolitiikka. Sen avulla kunnat voivat halutessaan lisätä kilpailua ja
asuntojen myös vuokra-asuntojen tarjontaa. Etenkin pääkaupunkiseudulla
mutta myös muissa kasvukeskuksissa tarvitaan kaavoitustahdin olennaista nopeuttamista ja
huomattavasti nykyistä liberaalimpaa maankäyttöpolitiikkaa, jotta lähivuosikymmenten
haasteista selvitään.
Aihe on Sinikka Salolle läheinen, sillä hän on tehnyt väitöskirjansa liittyen
suomalaiseen asuntopolitiikkaan. Salon mielestä asuntopolitiikka on se politiikan lohko,
jossa Suomessa on pahiten epäonnistuttu.
Meillä asutaan selvästi ahtaammin ja enemmän kerrostaloissa kuin muissa
korkean tulotason maissa, esimerkiksi Ruotsissa, Saksassa, Ranskassa ja Hollannissa.
Vuokra-asuntojen osuus asuntokannasta on myös pienempi kuin monissa vertailumaissa.
Suomalaisen asuntopolitiikan ongelmat tulevat kärjistyneinä esiin kasvukeskuksissa ja
erityisesti pääkaupunkiseudulla, jossa isoista perheasunnoista on pulaa ja asuntojen
hinnat karkaavat keskituloistenkin palkansaajien ulottumattomiin.
Salon mukaan tällainen kehitys estää jo pääkaupunkiseudun kehitystä ja heijastuu
muun muassa työllisyyteen.
Työntekijöiden pitäisi voida vaihtaa joustavasti asuntoa. Tämä helpottaisi
työn perässä muuttamista. Toimivat vuokra-asuntomarkkinat mahdollistaisivat sen, että
ihmisten ei heti tarvitsisi ostaa omistusasuntoa, vaan he voisivat ensin säästää sitä
varten. Silloin myös asuntovelka jäisi pienemmäksi.
Velkaa yhä enemmän
Suomen talouden reipas kasvuvauhti näkyy palkansaajien kukkarossa parantuneena
ostovoimana. Toisaalta palkansaajien velkataakka on aiempaa suurempi. Kaupaksi käyvät
asuntoluottojen lisäksi kulutusluotot.
Sinikka Salo ei pidä suomalaisten velkaantumista hälyttävänä, mutta joidenkin
kotitalouksien osalta on syytä huoleen.
Suomalaisten kotitalouksien velan määrä suhteessa käytettäviin tuloihin on
keskimäärin euroalueen keskimääräistä tasoa. Eniten velkaantuneita ovat
35-44-vuotiaat lapsiperheet, jotka asuvat Helsingin ympäryskunnissa ja joiden tulot ovat
hieman keskimääräistä paremmat. Mutta Suomessa on myös paljon kotitalouksia,
esimerkiksi suurten ikäluokkien joukossa, joilla ei ole lainkaan tai vain hyvin vähän
velkaa.
Velallisille
päänvaivaa aiheuttaa kaksi asiaa: korkotason nousu ja omissa tuloissa tai menoissa
tapahtuvat äkilliset muutokset. Euroopan Keskuspankin päättämä ohjauskorko on
taannoisen noston jälkeen edelleen matala, 3,75 prosenttia.
Velkaa otettaessa on syytä aina varautua siihen, että korkotaso voi
nousta 2-3 prosentilla. Perheen talouteen on myös hyvä jättää liikkumavaraa
äkillisten tulonmenetysten tai menojen varalta.
Sinikka Salo uskoo, että suomalaiset pankit eivät ole syyllistyneet liian
hölläkätiseen luotonantoon, vaikka kilpailu pankkien kesken on kovaa.
Luottoa harkitessa on hyvä muistaa, että lainaaminen on pankeille
ensisijaisesti liiketoimintaa. Vaikka pankinkin pitää tuntea vastuunsa, viime kädessä
lainanottaja vastaa lainasta ja kantaa siitä aiheutuvat riskit.
Sinikka Salo on kiinnittänyt huomiota kulutusluottojen, erityisesti ns.
kännykkävippien, välillä varsin aggressiiviseen markkinointiin. Hänestä on hyvä,
että kuluttajaviranomaiset ovat nyt kiinnittäneet asiaan huomiota.
Olisi hyvä, että kansalaiset nuoresta pitäen oppisivat arvioimaan omaa
lainanottokykyään ja lainan ottoon liittyviä riskejä.
Palveluissa tulevaisuus
Sinikka Salo sanoo, että palkansaajat ja yritykset hyötyvät monin tavoin siitä,
että Suomi kuuluu 13 maan euroalueeseen. Euro on tuonut Suomen kansantalouteen ja
rahoitusmarkkinoille kaivattua vakautta. Esimerkiksi Salo ottaa 2000-luvun alun
minitaantuman, jolloin ns. IT-kupla puhkesi.
Kriisin yli päästiin vähin vaurioin. Korot pysyivät matalalla ja talouden
pyörät jatkoivat pyörimistään.
Sinikka Salo tunnustautuu "Eurooppa-faniksi". Hän uskoo vahvasti
eurooppalaiseen yhteiskuntamalliin, jossa tehokas markkinatalous yhdistyy huolenpitoon ja
yhteisöllisyyteen.
Euroopalla ei ole kuitenkaan varaa jäädä lepäämään laakereilla. Salon mukaan
menestyminen globaalissa kilpailussa edellyttää ajoittaista "trimmaamista" ja
ennakkoluulotonta asennetta.
Julkisen sektorin toimintaa on tehostettava, mitä ei pidä ymmärtää vain
palvelujen leikkaamiseksi ja työntekijöiden vähentämiseksi, vaan esimerkiksi
tietotekniikan nykyistä paremmaksi hyödyntämiseksi ja byrokratian karsimiseksi.
Tutkimukseen ja tuotekehitykseen on panostettava ja sisämarkkinoiden toimivuutta
parannettava edelleen, Salo luettelee.
Hänen mukaansa eurooppalaisten paikka kansainvälisessä työnjaossa on palvelujen
tuotannossa, henkilökohtaisten palvelujen lisäksi liike-elämän palveluissa,
tutkimuksessa ja viihde- ja kulttuurituotteissa.
Euroopan tulevaisuus on palvelutuotannossa siksikin, että se on ekologisesti
kestävää eikä kilpaile kehittyvien maiden tuotteiden kanssa.
Mikä
työssäsi parasta?
Suomen Pankki on näköalapaikka sekä Suomen että euroalueen ja EU:n talouteen. Voi
olla monessa mukana.
Mikä ottaa päähän?
Arroganssi ja epäkohtelias käytös.
Kuka ilahdutti sinua viimeksi?
Pojanpoikani Oskari, 1,5 vuotta, hyväntuulisuudellaan.
Oletko tuntenut epäonnistuvasi?
En ajattele epäonnistumisia.
Onko tupo uskon vai järjen asia?
Hyvä, kannustava tupo on järjen asia.
Oletko aamun vai illan virkku?
Molempien. Minulla on sellaiset geenit, että tarvitsen vain vähän unta.
Kotiruoka vai työpaikkalounas?
Suomen Pankin työpaikkalounas on lyömätön. Kotiruokaa kokkaan vain lomilla.
Kävellen vain autolla?
Työmatkani on vain 10 minuutin kävely siis kävellen.
Onko paheiden määrä vakio?
Ei. Uskon, että paheiden määrän voi minimoida.
Jos vuorokaudessa olisi 25 tuntia,
mihin käyttäisit lisätunnin?
Tutustuisin paremmin Oskariin.