Ajankohtaista
Terveysväki ei tunne isosyanaatteja
Faktaa: Astma oireiden
päässä
 Ruotsin metalliliitto on jo pitkään varoitellut
autokorjaamojen isosyanaattiriskeistä, mutta Suomen metallissa on pidetty tietoisesti
matalampaa profiilia. Metallin työsuojeluasiamies Helinä Sairanen kertoo miksi:
– Otetaanpa esimerkiksi hitsaus.
Kun hitsataan polyuretaania sisältävää materiaalia vapautuu niin monia myrkyllisiä
aineita, joita vastaan pitäisi suojautua, ettei kannata korostaa vain yhden aineen
aiheuttamia riskejä. Jos siis suojautuu kunnolla yhtä myrkyllistä ainetta vastaan,
suojautuu samalla niitä muitakin vastaan.
Suurin isosyanaatteihin liittyvä
ongelma – ja se työllistää Sairasta eniten – on isosyanaattien heikko
tuntemus terveydenhuollon piirissä.
– Kun ihmiselle kehittyy
isosyanaatin aiheuttama astma, lääkäri syyttää koiria, hevosia, kissoja ja muuta
pölyä. Potilas saa myös usein kuulla olevansa "vain yliherkkä", sillä
lääkärit eivät tiedä, mistä aiheuttajia pitäisi ryhtyä hakemaan. Siksi he eivät
myöskään hyväksy isosyanaattiastmaa työperäiseksi sairaudeksi.
– Vakuutusyhtiöt tunnustavat
kyllä isosyanaattiastman, mutta ovat sitä mieltä, että ihminen on työkykyinen, jos
työnantaja parantaa työympäristöä ja myrkkypitoisuudet vähenevät. Tästä me
riitelemme, Sairanen sanoo.
– Kun ihminen on herkistynyt
isosyanaateille, hän reagoi ilman pienimpäänkin isosyanaattipitoisuuteen, joten
raja-arvojen tuijottaminen on turhaa. Ihan samalla lailla kuin esimerkiksi
kissa-allergiset. Heidän tarvitsee vain tulla huoneeseen, jossa on ollut kissa, ja he
reagoivat.
Oikeita toimenpiteitä
Sairanen korostaa, että työnantajien
ja työsuojeluvaltuutettujen täytyy olla perillä työn riskeistä ja valita oikeat
työmenetelmät.
Ruotsin metalliin soittavat
työnantajat saavat liiton parhaalta isosyanaattiasiantuntijalta Lars-Erik
Folkessonilta ohjeeksi mitata isosyanaattimäärät niiden lähteestä ja vaihtaa
sitten myrkyllinen materiaali johonkin toiseen tai, mikäli se ei ole mahdollista,
huolehtia siitä, että työntekijöillä on kunnolliset suojaimet ja että
työmenetelmät ovat oikeat.
Suomessa kuten Saksassakin
altistuneille työntekijöille tehdään myös biologisia testejä, joiden avulla
selvitetään kehon isosyanaattipitoisuutta.
– On olemassa sellainenkin pelko,
että isosyanaatit tunkeutuvat myös ihon lävitse, ja se saadaan selville vain
biologisten kokeiden avulla. Sairanen selittää.
Torjuntatoimista Sairanen on
Folkessonin kanssa samaa mieltä.
– Tärkeintä on tunnistaa
isosyanaattilähteet.
Jos niitä sisältävien materiaalien
korvaaminen toisilla ei ole mahdollista, ei voida tehdä muuta kuin panostaa työsuojeluun
ja huolehtia siitä, etteivät työntekijät joudun hengittämään myrkkyhuuruja.
Sairanen suosittaa
raitisilmanaamareita. Jos käyttää tavallisia hengityssuojaimia, on tarkistettava, että
niissä on oikeanlainen suodatin. Kuitukangas ei riitä. Sairanen suosittaa myös ihon
suojaamista esim. tavallisilla haalareilla. Ja työpisteessä pitää myös olla hyvin
toimiva ilmastointi.
– Vaaralliset työt pitää aina
eristää niin, ettei koko työpaikka altistu myrkyllisille kaasuille.
Isosyanaateille työssään
altistuville on tyypillistä, että oireet hellittävät vapaa-aikana.
Carola Isaksson
Astma oireiden päässä
Tulitöissä, joissa kuumennetaan lakkaa tai muuta
polyuretaania (PUR) sisältävää materiaalia, syntyy isosyanaatteja. Prosessi
käynnistyy 175—200 asteen lämpötilassa. Erityisen paljon polyuretaaneja
sisältäviä materiaaleja työstetään autokorjaamoissa. Vaarallisia työvaiheita ovat
mm. hitsaus, polttoleikkaus, kovajuotto ja tinaus.
Altistuminen isosyanaateille voi
aiheuttaa erilaisia oireita: nenän tukkoisuutta tai vuotoa, nenäverenvuotoa,
korvaärsytystä, ihottumaa, päänsärkyä, painon tunnetta päässä, keuhkojen
toiminnan heikentymistä ja siitä johtuvia hengitysvaikeuksia rasituksessa tai
voimattomuuden tunnetta.
Vaikeimmassa tapauksessa altistuminen
voi johtaa astman puhkeamiseen. Oireet katoavat usein, kun on muutaman päivän pois
töistä.
Palkkatyöläinen
6.2.2001 nro 1/01 |
