Ajankohtaista
Onko
yritysten vastuu hukassa?
 Teollisuuden
ja Työnantajain keskusliitto TT on viritellyt keskustelua yritysten yhteiskunnallisesta
vastuusta. Miksi TT on alkanut herätellä yrityksiä, johtaja Tellervo
Kylä-Harakka-Ruonala TT:stä ?
– Yrityksissä itsessään on alettu kiinnittää entistä enemmän huomiota
yhteiskunnalliseen ja eettiseen vastuullisuuteen. Tarve on noussut yrityksistä: on koettu
hyväksi, jos asiaa voitaisiin pohtia yhteisesti eikä jokainen tykönänsä. Sen vuoksi
TT:n siipien suojiin perustettiin työryhmä miettimään ja kehittämään asiaa.
Syntyikö työn tuloksena
yritysten eettinen ohjelma vai mitä tapahtui?
– Emme tehneet varsinaisesti ohjelmaa, vaan tietopaketin, johon on koottu
asioita yritysten sovellettavaksi omissa olosuhteissaan. Aineistossa on yrityksille
työvälineitä tsekkauslistoista viittauksiin kansainvälisistä suosituksista ja
standardeista.
Eivätkö yritykset ole
pitäneet huolta yhteiskuntavastuustaan, koska sitä on pitänyt alkaa vartavasten pohtia
ja teroittaa?
– Yhteiskuntavastuusta huolehtiminen on yrityksille ikivanhaa asiaa; vuosien
varrella vain on tullut uusia asioita ja painotuksia. Pohdinta on noussut yritysten omasta
havainnosta, että tässä aikakaudessa on hyvä pysähtyä miettimään näitä asioita.
Yhteiskunnallinen keskustelu näyttää olevan viriämässä.
Onko keskustelunne vastareaktio
yritysmaailmassa muotiin nousseelle omistajien etuja hellivälle toimintatavalle, jonka
alle tuppaavat jäävän kaikki muut vastuut?
– En sanoisi niin. Olemme lähteneet liikkeelle siitä, että yrityksillä
on hyvin paljon sidosryhmiä, ja kaikilla niillä on omia odotuksiaan. Yhteiskuntavastuu
on vastaamista laajasti eri sidosryhmien odotuksiin, mutta ei se sulje pois sitä,
etteikö pidä vastata nimenomaan omistajien tuotto-odotuksiin. Taloudellinen kannattavuus
on välttämättömyys, jotta voi kantaa ympäristö- ja sosiaalisen vastuun. Asia on
myös toisinpäin eli täytyy hoitaa hyvin ympäristö- ja sosiaalinen vastuu, jotta voi
pitkällä tähtäyksellä olla kannattava.
Mistään
hyväntekeväisyydestä ei siis ole kyse, vaan yrityksen menestymisestä huolehtimisesta?
– Hyvin pitkälle näin.
Sosiaalisen vastuun elementiksi
mainitaan muun muassa henkilöstön hyvinvointi ja osaaminen. Suomalainen
palkansaajaväestö ei erilaisten tutkimusten ja työolobarometrien mukaan voi kovin
hyvin. Miten sosiaalinen vastuu konkretisoituu työelämässä?
– Jokainen yritys joutuu sovittamaan vastuun omaan kenttäänsä.
Sosiaaliseen vastuuseen kuuluvat asiat ovat ihan olemassa olevia asioita, kuten
työterveys- ja turvallisuus, työkyky ja motivaatio. Osaaminen on tulevaisuudessa
entistä tärkeämpi asia ja kytkeytyy kiinteästi henkilöstön hyvinvointiin.
Tarkoittaako tämä sitä,
että yritykset eivät odota pelkästään yhteiskunnan kouluttavan niille osaavaa
henkilöstöä, vaan yrityksillä on oma vastuunsa?
– Yhteiskunta huolehtii pohjoismaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa
peruspalveluista, eikä tätä ajattelua ole tarkoitus muuttaa. Tarkoitus on auttaa
yrityksiä jäsentämään, mitkä kaikki asiat kuuluvat sosiaaliseen vastuuseen ja
pysäyttää miettimään, ovatko ne kunnossa. Kullakin yrityksellä on vastuu omasta
henkilöstöstään, mutta se ei poista henkilöstön omaa vastuuta kehittymisestään.
Mitä odotatte käytännössä
tapahtuvan?
– Yksi tavoite oli jäsentää yritysten vastuita. Vaikka kaikki elementit
ovat olemassa olevia ja vanhoja, uutta on se, että ne ovat yhteisen sateenvarjon alla ja
tukevat toinen toisiaan.
Onko nyt nähtävissä
jonkinlaista paluuta patruuna-aikaan, jolloin yritykset huolehtivat yhteiskunnallisesta
vastuustaan nykypäivää huomattavasti laajemmin?
– Ei ole kyse paluusta, koska nykyajan yhteiskunta on ottanut tehtäväkseen
hoitaa laajan kentän asioita. Yritykset voivat omassa toiminnassaan käyttäytyä
eettisesti mahdollisimman hyvin.
Onko TT:n jäsenyrityksistä
kuulunut napinaa, kun keskusjärjestö lähtee moralisoimaan?
– Ei ole tullut sellaista palautetta, koska emme ole lähteneet
moralisoimaan. Maailmalla käydään samansuuntaista keskustelua, ja globalisaatio on
tuonut uusia piirteitä keskusteluun. Lähtökohtana on auttaa yrityksiä omaehtoisessa
työssä. Ei ole edes mahdollista tehdä yhtä yhtenäistä kaavaa, jota kaikki yritykset
voisivat noudattaa. Äärimmäisen tärkeää on, että toiminta lähtee yrityksistä
itsestään.
Palkkatyöläinen
6.2.2001 nro 1/01 |
