Kunta tasoitti tietä monikulttuurisuuteen

Kunnan viranomaiset alkoivat jo varhaisessa vaiheessa tehdä töitä sen puolesta, että siirtyminen monikulttuuriseen yhteiskuntaan sujuisi mahdollisimman kitkattomasti. Tästä on saanut alkunsa niin sanottu Närpiön malli, joka on ollut esikuvana syksyllä voimaan astuvalle uudelle kotouttamista koskevalle laille.

Palestiinalainen Ali Hajali tuli Närpiöön kaksi vuotta sitten. Suomeen tultuaan hän päätyi ensin Punkaharjulle, jossa aloitti koulunkäyntinsä suomeksi. Kun hän sitten muutti Närpiöön, kieli vaihtui ruotsiksi. Ali luuli, että ruotsiksi pärjäisi Suomessa siinä kuin suomeksikin. Hän haluaisi veturinkuljettajaksi, mutta ammattiin ei voi Suomessa opiskella ruotsiksi.

– Voisin ehkä opiskella Ruotsissa tai opetella paremmin suomea. En tiedä, rupean nyt joka tapauksessa opiskelemaan jotain muuta, ehkä kouluavustajaksi tai lähihoitajaksi.

Ali Hajalilla on oma selityksensä sille, että närpiöläiset osaavat ottaa tulokkaat niin hyvin vastaan. Hän sanoo, että omaa murrettaan puhuvat närpiöläiset kuuluvat itsekin vähemmistöön ja tuntevat olevansa muukalaisia Närpiön ulkopuolella.

– Siksi närpiöläisten on helppo tuntea yhteenkuuluvuutta muualta tuleviin tai ainakin ymmärtää heidän tuntemuksiaan, hän sanoo.

Pitää olla myös halua kotoutumiseen

– Voimistelunopettajaksi ryhtyminen oli minusta helppoa, koska olin toiminut junnuvalmentajana ja myös pelannut edustusjoukkueessa Närpiössä. Olin monen nuoren jalkapallonpelaajan esikuva Närpiössä.

Alexandru Marca korostaa, ettei kotoutumisessa ole kysymys vain siitä miten ihminen otetaan vastaan. Se edellyttää myös halua kotoutua yhteiskuntaan.

– Moni ajattelee vain rahaa ja tulee tänne vain töihin, eikä piittaa muusta pätkääkään. Mutta kotoutumisessa on kyse ymmärtämisestä, ja jotta voisi ymmärtää, on sopeuduttava ja pyrittävä viihtymään.

Harva uskaltautuu ammattiliittoon

– Työaikana jutteleminen oli kielletty. Kun suunsa avasi, pomo oli salamana paikalla huutamassa, että puhuessa työnteko sujuu hitaammin, joten jos hän kuulee meidän vielä puhuvan, hän joutuu vähentämään tunteja palkasta.

Peter muistaa erään työkaverin, joka oli päivän sairaslomalla. Kun kaveri palasi töihin, pomo sanoi että töihin olisi voinut tulla kipeänäkin. Työntekijä päätti sanoa itsensä irti.

Peter kertoo myös kuinka he ruiskuttivat kasveja ilman suojavaatteita.

– Kun työ oli tehty, olimme kokonaan myrkyn peitossa.

Nykyään Peterillä on työpaikka, jossa hän viihtyy paremmin. Kun hän kuulee muiden työn perässä muuttaneiden kertovan huonoista kokemuksistaan muilla työpaikoilla, hän kehottaa heitä liittymään liittoon. Mutta Peterin mukaan monikaan ei uskalla sitä tehdä. He pelkäävät, ettei työantaja ei pitäisi siitä.

Tiedonpuutetta pienillä työpaikoilla

Hän kävi Närpiössä kolmisen vuotta sitten kertomassa liitosta ulkomaalaisille työntekijöille. Mutta tulosta ei tullut. Hän sanoo, että Puuliitolla on vaikeuksia saada luottamusmiehiä, työsuojeluvaltuutettuja ja jopa yhteyshenkilöitä kasvihuoneilta.

– Isoilla työpaikoilla, missä on luottamusmiehiä, he huolehtivat ulkomaalaisista työntekijöistä ja siellä jäsenhankinta on helpompaa. Mutta kun luottamusmiestä ei ole, kaikki on vaikeampaa.

– Kaikki pelkäävät työpaikan menettämistä. Ja oleskelulupa on usein vaakakupissa, jos ei pysty täyttämään tulorajoihin kohdistuvia vaatimuksia.

Toimitsija Lasse Parhiala sanoo, että hänen on joskus vaikea uskoa, että nyt eletään vuotta 2011.

– Tiedän, että moni pelkää. Vanhassa Vaasan läänissä on 1 245 työpaikka, joista 95 prosenttia on sellaisia, että niissä on alle kymmenen työntekijää. Jos olisi aikaa, kiertäisin kaikki pienet työpaikat ja kertoisin työntekijöiden oikeuksista ja siitä kuinka ay-liike toimii. Mutta siihen ei aika millään riitä. Siksi olisikin erityisen tärkeää saada työpaikoille luottamusmiehiä. Ongelmilta suojaudutaan parhaiten tiedon ja neuvonnan keinoin.

Puuliitto järjestää helmikuun alussa suurimalle osalle liiton ulkomaalaisjäsenistä suunnatun kurssin.

– Siellä käydään läpi lainsäädäntöä, työehtosopimuksia ja liiton roolia.

Lasse Parhiala kertoo yhden tapauksen, joskaan ei Närpiöstä. Kaksi ulkomaalaista työntekijää oli mennyt työnantajan pakeille ja kertonut oikeuksistaan ja liittymisestään liittoon.

– Työnantaja oli sanonut, että täällä pätevät ihan meidän omat lait. Jos ulkomaalaisia pelotellaan alusta pitäen työpaikan omilla laeilla, he pelkäävät työpaikan ja oleskeluluvan menetystä.

Johan Gullmets