Yhteistoimintalakiin on kirjattu jaloja periaatteita henkilöstöedustajille neuvottelumenetelmiksi edustamiensa työntekijöiden suojaksi. On aivan eri asia, miten ne käytännössä toteutuvat. Henkilöstön asema ja vaikutusmahdollisuudet ennen yt-neuvotteluja ja neuvottelujen aikana on jäänyt lain soveltamisen osalta kuolleiksi kirjaimiksi pääosassa Yt-neuvotteluita.

Tuoreimpana yhteistoiminta neuvottelukutsuina olemme juuri saaneet kuulla UPM:n Myllykosken tehtaan mahdollisesta sulkemisesta ja uudelleenjärjestelyistä vaneritehtaiden osalta sekä vaneritehtaiden kunnossapidon mahdollinen ulkoistaminen.

Olen joskus käyttänyt ilmaisua, että yt-neuvottelut ovat suurta näytelmää, jossa käsikirjoitus on kirjoitettu etukäteen. Työntekijöillä, luottamushenkilöillä ja ammattiliitoilla ei näissä näytelmissä ole todellisia vaikutusmahdollisuuksia. Monessa yt-näytelmässä päivänsankari on kuollut tai ainakin erittäin vakavasti sairastunut eikä henkilöstöedustajilla ole mahdollisuutta vaikuttaa muuhun kuin, että saako päivänsankari edes kunnialliset hautajaiset.

Jäin pohtimaan kokemani ja työtuomioistuimen tulkinnan myötä (Stora Enson tehtaiden sulkeminen), onko esim. työ- ja elinkeinoministeriön virkamiesten ja keskeisten poliitikkojen sopivaa askarrella yritysjohtajien kanssa kulisseissa ja tavallaan sitoutua yrityksen saneeraus- ja irtisanomispäätöksiin ennen kuin asianmukaiset yhteistoiminta neuvottelut on käyty. Mitähän kulisseissa on puuhailtu tuoreimpiin Nordean ja UPM:n yt-ilmoituksiin liittyen? Molempien yritysten taustalta löytyy keskeinen kokoomusvaalirahoittaja Wahlroos.

Toivon, että onnistuisin herättämään keskustelun, onko tämä sopivaa? Asiaan olisi syytä paneutua niin politikkojen, ministeriöiden virkamiesten kuin palkansaajaliikkeen edustajien ja varsinkin oikeusoppineiden. Työtuomioistuimen tuore päätös TT:2011-74, jolla Stora Enso langetettiin korvausvelvolliseksi yt-laki rikkomuksesta, perustuu nimenomaan yrityksen omaan tiedottamiseen, että todelliset päätökset tehtaan sulkemisesta oli tehty ennen kuin yhteistoimintaneuvottelut oli saatettu päätökseen.

Miltä mahdollisista irtisanottavista työntekijöistä tuntuu silloin, kun he käyvät yt-neuvotteluja ja saavat tietää, että esim. yhteiskunnan tukimuodoista on kulisseissa sovittu jo ennen yt-neuvotteluesityksen antamista. Moraalisesti ja eettisesti tällainen toiminta on varsin arveluttavaa.

Lainoppineet voivat pohtia laillisuuspuolta, kun lainsäädännön laatijat ja keskeiset virkamiehet ovat vastoin yt-lain henkeä sopimassa yhteistoimintaneuvottelujen aikana käytäviä asioita ainoastaan toisen neuvotteluosapuolen intresseihin liittyen, ennen varsinaisia yrityksen sisällä käytäviä yt-neuvotteluja, jopa ennen neuvottelukutsun esittämistä. Tämäkö on hyvän hallinnon mukaista menettelyä? Tuleeko vikamiesten kyvykkyys toimia puolueettomasti kyseenalaiseksi?

Pidän tärkeänä tukea yhteiskunnan keinoin rakennemuutoksen kohteeksi joutuvia paikkakuntia ja henkilöstöä. Samoin tulee kunnioittaa yhteistoimintalain tarkoitusta, ja aidosti etsiä neuvottelemalla vaihtoehtoja henkilöstövähennyksille. Henkilöstöllä on oikeus kuulla neuvottelujen perusteista. Perusteiden kertominen uutisvälineille irtisanomisiin johtavana syynä, jopa ennen neuvotteluja, ei ole yhteistoimintalain hengen mukaista toimintaa.

Laki antaa mahdollisuuden tarvittaessa pysäyttää tehtaan toiminnan lomauttamalla ennen lopullista päätöstä henkilöstön irtisanomisille. Ulkopuolelta on vaikea nähdä, miksi yritysjohtajilla on kiire irtisanoa henkilöstö etsimättä aidosti muita vaihtoehtoja.

Mikäli yhteistoiminnassa päädytään lopulta tehtaan lakkauttamiseen, tulevat päätökset irtisanomisista tehdä vasta yhteistoimintaneuvottelujen päätyttyä. Mikäli irtisanomiin päädytään, tulee henkilöstön edustajilla olla aito mahdollisuus vaikuttaa tukimuotoihin, neuvotella erilaisista tukimuodoista ja seuraamusten lieventämisestä.

Pentti Hartikainen
Puuliiton aluetoimitsija